| Saija's profileSaijan sepustuksia =DPhotosBlog |  Tools  Help |
|
November 30 Mukana paloharjoituksissaAamulla kouluun. Saatiin kokeet tänään. Ja meni paljon paremmin kuin oletin!
 Oli vaan neljä virhettä, eli 29/33!! Onnea minä!  No ei se vaikee koe ollu, mutta kun yhes tehtäväs oli paljon sanoja, joita en tienny, ja toinenki tehtävä meni osin arvaten.Sit kesken tuntien alko palohälyttimet soimaan! Opettaja oli vaan, et jaahas, mennäänpä ulos ja et täytyypä hakee takki, kun siel on kylmä ilma. Hälytys oli siis harjotus, mut siitä ei oltu sanottu mitään. Tai siis minä en ainakaan, kerran viikossa siellä yliopistolla vierailevana, ollu tietty saanu tietoa. Käveltiin rauhas ulos, ja siin sit kökötettiin koko koulu kadulla. Meiän opekin istu pipo päässä sellasel kaiteel, ja menin kysyy kuin kauan me saadaan nököttää ulkosalla. Noin 20min. kuulemma, ja mentiin sit sen puolalaisen tytön kaa, joka on mun luokal, kahvilaan kadun toisel puolel. Sinne oli moni muukin päätynyt, ja saatiin oottaa kaakaoitamme jonkun aikaa. Takas keretessämme melkeen kaikki oli jo luokassa.
Taas tänään porukkaa tuli tunnille myöhässä, niin kuin aina. Muutamat vartin, puol tuntii. Sit opettaja sano vitsinä, et nyt lukitaan luokan ovi. Ja vika joka tuli sillon, lukitsi sen sitten! Sit yks jätkä tuli viel tunnin myöhässä, ja ihmetteli varmaan, kun oli lukittu ulkopuolelle. :) No ei se viel mitään, kun yks mies kerkes tunnille puol tuntii ennen kun lopetettiin! Ihan uskomatonta koulunkäyntiä. Miten sit vaivautu tulee ollenkaan...
Koulun jälkeen menin ostaa kalenterin/almanakan ens vuodelle. Tuli mieleen, et sellanen pitää hankkii, kun mulla on tammikuulle jo parit merkinnät. Samalla ostin tytöille joulukalenterin. Ostin siis vaa yhen, ja saavat opetella jakamista! :D No toinen voi ettii numeron, ja toinen avaa luukun. Kyse ei siis ole suklaakalenterista.
Huomenna saakin sitten avata ekan luukun!   November 29 Turisteina talvisessa Lontoossa! ;DIsänpäivään liittyvää ensin. Unohin itse päivänä kirjottaa. Eli kysyin sillon perheen äidiltä, onko niil isänpäivä sillon kans. Olettaen et tietty se on samana päivänä joka puolella. Eipä ookaan. Kyllä ne viettää sitä, mut äiti ei muistanu ees koska! Eka se meni paniikkiin, et onko se tänää, ja sit se oli ihan varma, et ei oo heillä, kun hän aina muistaa tollaset päivät siitä, kun kauppojen ikkunoissa on mainoksia "osta sitä ja tätä isälle/äidille/ym.".
Tänä aamuna vein A:n koululle rattailla. Sieltä hölkkäsin kirkon toimistoon hakee L:n jonkun todistuksen. Ja hölkkää kotiin. sit lihaksii ja venyttelyy ja suihkuun.
Kun olin hakenu L:n koulusta, ja se oli syöny lounaansa, lähettiin D:n kaa liikenteeseen. Eilen mulla oli kamera matkassa, kun käveltiin sinne hedelmäkaupoille, mut ei kiirees otettu mitään kuvii. Tänään D ehdotti, et vois ottaa kaduilta kuvii, ja olin et joo, just eilen mietin samaa. =)
L oli rattais, ja matkattiin eka hakee apteekista sen yks rasva, mitä ei saatu maanantaina. Sitä ennen, ennen kun sinne kerettiin, mä juoksin jo kotiin ja takas. Tuli mieleen, et jos tulee kiire hakee A koululta, on hyvä, et mul on rattaitten lukon avain mukana. Siis kun jätän rattaat koululle aina lukolla kiinni. Siinä juostessa tuli sitten jo tosi kuuma... =/ Oli taas ihana ilma!
 Apteekissa leikin L:n kaa. Otin sen toisen hanskan ja muka taioin sen kadoksiin. No L alko sitten itkee sitä!
 Yritin selittää, et hei mä leikin ja tein taikatempun. Se oli vaan, et mun hanska katos! Byää!! Apteekin jälkeen eksyttiin yhteen kenkäkauppaan ja katoin yksii kivan näkösii saappaita. Siin oli näytillä kokoa 37 ja menin kysyy isompaa. Myyjä sano, et ne saappaat on lapsille, et naisten saappaat löytyy toisaalta!
 Siis semmoset teräväkärkiset saappaat! Ja kokoo 37. No nolona sit kattoo nasten valikoimaa...  Mut ei kyllä näyttäny yhtään lasten saappailta. Nykyään lapset puetaan/pukeutuu niin aikuisten vaatteisiin, ja näköjään kenkiinkin... No aikuisten puolelta ei löytyny mitään mielenkiintoista.Sit mentiin sinne kenkäkauppaan, mis oltiin eilen, ja nyt niil oli sitä yhtä kenkää mun koossa. Mut se oli liian kapee malli mun jalalle. Ja tuntu muutenkin epämukavalta. Koitin sit toisii saappaita, joita koitin myös eilen. Eilen katoin, et ne tekee mun jalan liian ison näköseks, mut tänään tykkäsin. Tai on ainaki kivat, kun housun lahje on päällä. =) On siis sellaset kapeekärkiset (en vaan osaa käyttää kovin pyöreekärkisii...kapee kärki on jotenki naisellisempi/sirompi, vaik meneekin sit pidemmälle...tai sit pitää olla kulmikkaampi/suorempi kärki, ei pyöree...) ja kun niissä ei oo korkoa, niin näyttää paljon pidemmiltä, kun aiemmat teräväkärkiset joita oon ostanu, kun niis on ollu aina korkot. Ja oisin halunnu ilman korkeeta vartta nää, mut en löytäny sopivii. Näis on kuitenki sellanen varsi, et menee nätisti lahkeen alle. Eikä ollu kalliit. No ei siis oo nahkaa, mikä sitten tekee sen, et ovat hiostavat... Tuli jo koettuu, kun laitoin heti liikkeen ulkopuolella, bussipysäkin penkillä, nää uudet kengät jalkaani. Mut tosi hyvän tuntuset kävellä noin muuten.
Ei liian pienet! Sit käytiin ostaa ananaksii ja D kävi viel muutamas kaupas kattoo jotain, sekä osti matkalaukun. Kunnon ison sellasen. Ja ruokakaupasta maitoo ym. jotka saatiinkin nyt hyvin mahtuu D:n matkalaukkuun. :D Sit olikin jo taas kiire hakee A koulusta. No sain D:n suostuteltuu mukaan, et mentäis suoraan sieltä kaupoilta kouluille. Vähän suorempi matka kuin kotikautta kierrettynä. Sit tajuttiin vasta hetken päästä, et meillä oli L rattaissa, ja iso matkalaukku, ja sit jonkun pitäs viel työntää A:n rattaita... Koitin sit työntää rattaita ja matkalaukkuu yhessä, ja olin et joo joo, kyl onnistuu, kun laitetaan onnistuu. :D Matkalaukus oli kuitenki onneks pyörivät pyörät. Ja sit tajuttiin, et ehkä voitais kysyy, jos naapuri ottais laukun autoonsa, jos on hakemas poikaansa koululla.
Otettiin kameralla muutama kuva kodin läheltä kadulta, ja nyt, vaik oltiin taas kiirees, jäätiin napsii muutamii kuvii...! Näytettiin niin turisteilta, kun meil oli se iso matkalaukku mukana, ja sit heiluttiin kameran kaa!
Koululla oltiin noin kymmentä yli, ihan sopivasti. Naapuri katto vähän ihmeissään, kun kysyttiin, jos se voi ottaa matkalaukun mukaansa. Siis se sopi sille ihan hyvin, mut ihmetteli, miks raahataan sellasta isoo laukkuu mukanamme!
Kotimatkalla näin taas koivuja! Tai luulen, et ne oli koivuja... Ne oli vaan niin ihmeen näkösii. Kun yleensä koivu on yks runko ja siitä ohuita oksii, niin näis oli paljon paksuja oksii ylhääl, haarautu sillee... No laitan kuvaa tänne.
A:n kädet oli kylmän tuntuset matkalla, ja sen hanskat oli sit jääny koululle. Eivät taida siellä tietää missä ovat... No mä sit vedin sen neuletakin hihat pitkiks, kun takki on sille liian iso, ja hihat on aina taitettuna. Se otti ite kätensä uudesta esille, ja vitsailin, et sidon hihat yhteen solmulla. Kun naureskeltiin sitä D:n kaa, L purskahti itkuun!
Se oli, et ei se oo hauskaa, et ei saa nauraa A:n hihoille! Yritin taas selittää, et mehän vaan leikittiin, eikä A:kaan itke, vaan piti sitä hauskana. L vaan selitti kyyneleet silmissä, et se ei ollu hauskaa! ja sit hetken päästä se meinas taas itkee, ja kun kysyin mitä, niinlinnut oli raakkunu liian kovaäänisesti... Tais tyttö olla väsynyt ja nälkäinen. :) Kotona se vielä sano, et A:n hihoilla leikkiminen ei ollu hauskaa. Hassu. Syötiin D:n kaa päivällinen, lapset söi välipalan. D teki mulle taas ruokaa... No kun kysyin, jos saan ottaa eilistä riisiä, se sano, et teki uuttakin ruokaa. Perunamuusia ja possunjauhelihajutskaa. Oli ihan mielettömän hyvää!
 Ja no olin tosi nälkänen, eli mikä vaan ois menny maukkaana alas. :)Tänään tuli taas syötyy aivan liikaa herkkui... No mitä nopeemmin niistä pääsen, sitä nopeemmin voin alottaa terveemmän elämän... Jooo-ooo!!
Nauran ite ihan yhtä paljon ku te siel!Tässä vielä sitten muutama kuva talvisesta Lontoosta! ;D Yhessä kuvassa näkyy lehtikasoja tien varrella, mut noi ei oo viel mitään siihen verrattuna, miten täynnä kadut oli vähän aikaa sit lehdistä!! Varsinki täs lähel yks katu, johon tuuli varmaa pyöritti kaikki lehdet... Ois siitä pitäny sillon ottaa kuva. =/ Yhes kuvas on ne mun mielestä koivut... Yhes kuvas on jännästi pari puuta täynnä lehtii, ja muut ihan lehdettömii! =) Ja yhdessä kuvassa on taustalla paikallinen leffateatteri, jossa oon sen yhen kerran käyny. Ja samassa kuvassa D:n uus matkalaukku. ;D November 28 Paljon patikontia taas. Ja kunnon vastuksilla!Aamulla vein A:n autolla, koska naapurin poika oli tulos meiän kaa. Tänä aamuna sit ois ollu tosi hyvin aikaa kävellä... Vaik kampasin A:n hiukset kokonaan uusiks taas, oltiin valmiita varttii yli kaheksan. Ja autolla siis tarvii lähtee vast kakskyt/varttii vaille ysi, ja kävellen puolelta, kakskytviittä vaille mieluusti viimestään. No tänä aamuna kyllä satoi, joten ei ois ollu niin kiva kävellä A:n takii.
Oltiin koululla tosi ajoissa. Onneks ei tarvinnu jäädä odottelee kellon soittoa, kun lapset saa mennä suoraan sisälle jos sataa. Naapurin poika ei halunnu ottaa sateenvarjoa kouluun, joten kannoin sen varjoa jo ennen kun mentiin koulun porteista sisälle. Ojensi sen mull siis jo sillon. Varmaan sellanen juttu, et muut pojat koulussa ei kanna sateenvarjoa, niin ei hänkään halua. Ainahan noita juttuja on koulussa. Itelläkin oli, kun olin pieni. Ei halua, et muut pääsee sanoo jotain, jos joku juttu on erilailla kun muilla. =D
Kotiin tultua menin suoraan nukkumaan. Tuntu, et heräilin koko ajan, mut ajantaju kyllä meni, kun ihmettelin, et miksköhän kello ei jo soi. Et kai jonkun pätkän nukuin ihan kunnollakin... Nukuin yöllä sen seittämän tuntii, mikä on liian vähän, niin siks väsytti. Ainakin näin talviaikaan se ei riitä, kun on niin pimeetä. Suomessa nyt varmaan nukuin aina enintään sen seittämän tuntia, mut pitää kotiintulon jälkee alkaa sielläkin nukkuu enemmän. No niin mä aina ennenkin aattelin, mut aina se valvominen veny liian myöhään... Eilenki olin taas valmis unten maille paljon aiemmin, mut halusin nähä yhen dokumentin, joka loppu klo 12 yöllä...
Nousin päikkäreiltäni vähän yli tunnin jälkeen, et kerkesin tekee lihaksii ja mennä lenkille samal, kun hain L:n. Ei enää satanu, oli taas lämmin päivä.
Kun tultiin L:n kaa kotiin, söin äkkii vähän riisiä ja syöksyin suihkuun. Luulin, et lähetään ihan heti L:n ja D:n kaa ostaa hetelmiä, mut D meni kans viel suihkuun. No se on mua nopeempi laittautuu (kuka ei olis...
), et melkeen samaan aikaan oltiin valmiita. Juu ja kyllä minä olin ennen sitä valmis, ei toisin päin... ;DSit lähettiin kävelee, L rattaissa, länsi-Ealingiin hetelmäostoksille. Kauppassa, mistä ostettiin hedelmiä, D jutteli myyjän kaa jotai, kun makso ostoksii, ja myyjä meni viel näyttää D:lle jotai lihoja tai jotain. Ja sit sillä välin mä titty ehin kans löytää itelleni purtavaa... Cashewpähkinöitä, oli viel halvemmal ku normaalisti. Sit kohta myyjä kertokin D:lle, miten taatelit on hyväksi seksielämälle!
Tai en oo ihan varma, puhuko taateleista, mut mun mielest ne oli taatelei siin hyllyl. Että sellastakin tietoa saa ruokakaupasta.Sit mentiin pariin kenkäkauppaan. Ei läytyny sopivii kenkii, vaik ois halvalla ollu. Tai yhet oli tosi hyvät jalassa, mut en eti sen tyylisiä... Toiset oli kivemmat ja enemmän mitä haen, mut niis puuttu just mun koko. Huomen kuulemma tulee uus tilaus, ja siel pitäs olla mun kokoki. Ei kyl varmaks pystyny lupaamaan. Mut huomen varmaan kävelen sinne uusiks kattelee. Nää ois ihan samantapaset, kun ostin aiemmin, mut jotka hiersi. Ja jotka annoin sit äidilleni. No en tiiä, oisko nää oikeeta nahkaa, oli alessa niin halvalla. Ne äidille antamat oli.
Sit menin puntakauppaan ettii joulukalenterii. Kiersin kaikki karkki-/keksihyllyt, ja kaikkee muuta tarttu matkaan, mut kalentereita ei näkyny... Saldoks käteen jäi siis suolapähkinöitä, Toblerone (puoliks syötynä vierelläni...), sulkaalla kuorrutettuja hunajamuropalloja (tai jotai sellasii), Hot Rod -tyylisiä sipsejä ja enkun lakuja. AINA tuolta kaupasta löytyy syömistä mukaan... Sehän on ihan sääntö... Joulukalenterit oli sit kassan jälkeen, ulko-oven vieressä! Mut en ostanu, kun oli vaan jotain barbi ja auto, ym. kalentereita, ei yhtään joulusia. =/
Sit menin Tescoon viel kattoo, jos siel ois ollu joulusempii. Siel oli kahta erilaista, toinen Pirates of the Caribbean -aiheinen, ja toinen Simpson! Otin sit Homer Simpsonin joulupukin vaatteissa, joululahjasäkki olalla. Se nyt oli ainakin jouluaiheinen! :D Hintaa en löytäny, ja olikin sit kallis... Yli kaks puntaa. Kun puntakaupan kalenterit ois tietty ollu punnan. Toivottavasti suklaa ei oo ihan sellasta huonoa maitosuklaata, ku joissain kalentereissa... Mut hei, mulla on nyt siis 25 luukkua avattavana!!!!!!! Kalenterissa oikein luki, et sisältää extraluukun Joulupäivälle!
Ostin muuten eilen sieltä puntakaupasta, mis käytiin L:n kaa, joulukortit! Saa nekin kohta laittaa postiin...! Kyllä tää aika on menny nopsaa!!!!! =oO
Tämän jälkeen kello olikin jo melkeen varttia vaille kolme, joten meil oli tosi kiire kotiin, et kerkeisin hakee A:n. Mutta sitten vielä yhteen kauppaan...! Tai siis D vaan huikkas, et ootas ja syöksy ilman ajantajuu kauppaan sisälle. Mä jäin ulkopuolelle oottelee. Siin kadul pyöri aivan hirmusesti poliiseja, ja ne keskusteli muutamien ihmisten kaa... En saanu selvää mitä oli sattunu, vaik kuin yritin silmä kovana seurata. :D Utelias, olenko... Muuten melkee joka päivä, kun kävelen metroaseman ohi, sinne menee poliisiauto pillit päällä. Ja ikinä en nää mitä tapahtuu!
 :D No mut tänäänki ne taas sinne meni, kun käveltiin kauppojen suuntaan.Kello oli kolme, kun D tuli kaupasta ulos! Eli mentiin aika kiirulla kotiin. Tai loppumatkasta D jäi vähän perään, kun spurttasin. Rattaissa oli muuten aikas paljon painoa, koska hedelmät painaa, ja ostettiin niitä monta kassillista. Plus kaikki muut herkut ja jotain D:n ostoksii. Ja L. =D Ilma oli muuten taas ihana, aurinko paisto taas.
Jätin L:n ja rattaat talon eteen, ja nappasin vaan auton avaimet sisältä nopsaa. Kun sukelsin autoon, D oli jo ovella, eli en tietenkään jättäny L:llää missään vaihees yksin. Auton ikkunat oli sumuset/huuruset, mikä oli musta jännä, kun oli lämmin aurinkoinen ilma... No ei se ollu sit ees ainoo näköeste, vaan mulla ei tietty kiirees ollu aikaa hakee silmälaseja... Et semmoses sumussa ajettiin hetken aikaa! No onneks ikkunat selkiinty hetkessä.
Koululla menin ettii parkkii mahollisimman läheltä ja sainkin hyvän paikan. Juoksujalkaa koulun pihalle, kello oli varttii yli.
Väki jo tuli pois päin kovasti, mut oli pihallakin viel paljon porukkaa. Ainaki eri luokkalaisii...Kotona syötiin välipalaa, ja sit aloin auttaa D:tä laittaa päivällistä. Se keitti tosi ison kattilallisen riisiä, ja sit pilkottiin sekaan eri vihanneksii. Näytti tosi hyvältä, mut kun D oli maistamas makua, se nyrpisti. Sit se lisäs suolaa noin puol kiloo, ja mä kysyin, et maistuuko se nyt muka noin pahalle. Se käski mun maistaa, ja sehän maistu ihan sitruunalle koko riisi! Oli laittanu jotain muuksi luulemaansa maustetta aika runsaasti! Hauska juttu, mut siinä vaan meni ihan mielettömästi ruokaa hukkaan! =/ Ja eikun uudet riisit tulelle ja vihanneksia pilkkomaan taas. Ja sit D unohti laittaa levyn päälle, joten ootti senkin kuumenemista siinä jonkun aikaa turhaan!
Uunista tuli ihana pullan/kakun tuoksu, mut kyseessä oli makee leipä, jota D oli tekemäs. Oli muuten hyvää, kun syötiin päivällisen jälkeen.
Mä ripustin joulukalenterini seinästäni bongaamaani koukkuun. Mulla on kaks koukkuu, ja varmuuden vuoks laitoin korkeemmalle, et lapset vaan ei innostu availee mun luukkuja... :D Mietin, et pitäskö niillekin ostaa kalenterit, mut ne varmaan avais vaan kaikki luukut samantien. Ois siel suklaata tai ei. Ja kun D syöttää niille niin paljon, ja kakkuja joka päivä, niin en haluu lisää niitten herkkujen syöntiä ainakaan! No kuvakalenterit voisin kyllä käydä torstaina ostaa, jos löydän, ja antais niitten aina aamulla avaa sen päivän luukun. Sit laittais ne kalenterit nii, et ne ei pääse näprää niitä. =)
L oli ihana, kun mä olin ylhääl, kun alkoivat syömään päivällistä, ja tuli mun huoneeseen sanoo, et ruoka ois valmis. No D tietty oli lähettäny sen. Ja kiva D:ltäkin, se kun ei tee oikeen koskaan enää ruokaa nii, et siin ois mullekin. Ennen siis teki melkee aina. Mut ei se mitään, se tekeekin usein tosi rasvasia (todella hyviä kyllä) ruokia.
Tänään äitini antamat kukat löyty roskiksesta! ;D
Näin muuten tässä joku päivä lenkillä koivuja! Kaks koivuu, molemmin puolin tietä. En oo aiemmin kiinnittäny niihin huomiota, ja jotenkin tuli tosi paljon Suomi mieleen. Yhdistän koivun sinne, ja en ollu ees varma, onko niil tääl niitä! :D November 27 Piristävä aurinkoinen päivä ja paljon ulkoilua! =)Eilisestä vielä vähäsen. Selvitin sen piippaus-mysteerin ihan itekseni. Kuulin D huoneen ohi mennessä, et ääni tuli sieltä, ja oli langaton kotipuhelin. Piipitti, kun akku oli lopussa. Ja mä sitä kelasin koko päivän...
Tytöt ja niitten äiti tuli kotiin vasta puol kasin jälkeen. Tytöt tietty nukku autossa, ja mä kannoin molemmat kolmanteen kerrokseen, kun äidin selkä on taas ollut kipeenä. Olin just käyny nappaa vähän iltapalaa ennen näitten tuloo, ja sit äiti sano, et sil on mulle riisiä mukana tuomisia.  Pitihän mun sit viel sitäkin maistaa vähän, ja mukana oli myös kanaa, nami. Ja minä kun oon niin yrittäny olla kokonaan kuuden jälkeen syömättä... No viikonloput saa vähän mässätä. Lenkkeilinhän viikolla neljänä päivänä, ja parhaimpana kolme lenkkiä. Kohta alan kuihtumaan, jos en muista herkutella! ;D Siihen suklaaseenkin sorruin kyllä... Mut siit ei sen enempää. Ja tänää en oo syöny mitään, en mitään makeita herkkuja! Uskokaa vaan! :DKeittiön pöydällä on muuten vielä vaasissa ne kukat, jotka äitini anto perheelle täällä kyläillessään! Joku yli kolme viikkoo sitten. Me kun naurettiin sitä, kun paketissa luki seittämän päivän takuu, et ei voi kestää nii kauaa. Ja siis onhan puolet kuihtunu, mut osa on oikeesti vielä ihan elossa!
Ihan uskomatonta. :DEilen tuli telkkarista Madonnan konsertti, täällä Lontoos kuvattu. Pääsin nukkuu vasta puolen yön aikaan, vaik olin jo paljon aiemmin väsyny, kun oli vaan pakko kattoo koko konsertti. Ihan tosi mahtava... Se on jotain niin muuta, kun mitä ikänumerot sanoo...
Aamulla olin viemäs A:ta rattailla kouluun, mut kun kampasin sen hiukset kokonaa uusiks, kello olikin jo niin paljon, etten ois kerenny muuta kun autolla. Naapurin poikakin ois siis päässy mukana, mut ne oli jo lähteny, kun mentii ulos.
Kun pääsin kotiin, siivoomiseen menikin niin kauan, et sain lähtee hakee L:ää. Tai kun halusin kerkee vähän hölkkäilee. Eli noin 15min. ennen kerkesin lähtee. Sit kotona vähän lihaksii ja venyttelyy, ja suihkuun. Sit lähettiin L:n kaa rattailla kysyy mun ystäville yhen hotellin, vai mikä motelli onkaa, hintoja ja kattoo niitten huoneita. Oli vähän erikoisen olonen paikka... Tai kun mentiin sisälle, niin vastaan pöllähti tupakanhaju. Sit missään ei näkyny mitään vastaanottotiskiä. Kuulin puhetta yhetä huoneesta, ja sen avoimes oves lukikin toimisto. Sielt sit lähti mies näyttää meille huoneita. Eka meinas näyttää alakerras, heti oven vieressä olevaa. Kysyin, et saako koko paikassa polttaa, et onko haju joka puolella. Mentiin sit samantien kattoo yläkerran huoneita, kun siel ei varmaa haisis niin paljo. En siel sit enää mitään haistanutkaan, mut oliko nenä vaan tottunu siihen hajuun sit jo. Suihkut oli erikseen huoneista, ja aattelin vaan, et ei tää oo oikeen kiva paikka, joten en ees käyny kattoo koko suihkutiloja... Halpahan se ois hinnaltaan, mut taso on sit sitä kans.
Sit mentiin samalla matkalla hakee lääkäriltä uus resepti L:n rasvoihin. Tai siis sinne oltiin pääasiassa menossa, ja motellilla poikettiin matkalla. :D Sen jälkeen apteekkiin. Kun rasvoja piti oottaa 10min., kateltiin jouluvaloja/-kuusia, ja kävästiin puntakaupassa. Ekan kerran kävin siin kaupas, kun ovat avanneet sellasen nyt tähän meiän kylän keskustaankin. Muutama puntakauppahan, mis oon aiemmin käyny, on siel pienen kävelymatkan päässä.
Kotiin vaan vaihtaa rattaat tuplarattaisiin, vessassakäynnit ja lasilliset vettä. Sitten A:n koululle. A:lla ei ollu taas kun vaan eväslaukku tullessaan, ja tarkistin sen vasta porttien ulkopuolella. Lasit oli taas koululla.
 En enää lähteny kysyy niitä. Toivotaan, että ovat tallessa...Viimeks löyty parin päivän päästä, olivat olleet jossain kirjalaatikossa.Koululla on aina yks nainen vauvan kaa hakemassa tyttöään. Oon kattonut, et on ihan varmaan kotiäiti, kun tulee aina sen vauvan kaa. Ei vaan näytä yhtään kotiäidiltä. Sillä on joko liian tumma tekorusketus, tai AIVAN liian tummaa pakkelia naamassa. Ja pakkelia on muutenkin aivan liian paljon. Silmissä on aina semmonen bilemeikki, ja aika järkky semmonen vielä... Ja sillä on aina turkki päällä, vaikka satais. Blondi tukka, tietenkin. Ois varmaan todella kaunis luonnostaan. Tänään se tuli juttelee mulle, ja olin eka ihan äimänä. Sit tunnistin sen tytön samaks, jonka kaa meiän perheen äiti jutteli eilen kirkossa. Ne oli tytön isän kaa sopinu, et A ja L menee niille leikkii joku päivä, ja nyt tää äiti tuli kysyy, et mitä päivää A:n ja L:n äiti oli aatellu. Enhän minä tiiä mistään tuollasista mitään, kun mule kerrotaan päivän kulku aina samana aamuna... Annoin sitten äidin kännykkänumeron, että voivat sopii ihan keskenään. Helpompi niin, kun että mä oon siinä välittämässä viestejä. Juttu tässä oli se, et kun näin tän naisen nyt ensi kertaa todella läheltä, näin tarkemmin, miten se oli meikannu... Sinistä kajaalia valehtelematta kahen sentin paksuudella silmän ympäri... Oli vaan niin jännän näköstä. =)
Kotimatkalla sanoin tytöille puol välis, et nyt pitäs taas jonkun matkaa kävellä. L ei ois halunnu, sano et hän on jo kävelly tänää, koulusta kotiin. No kun A on yleensä se, joka ei haluu nousta kävelee, niin sanon sille, et joka päivä pitäs vähän kävellä. Sanoin L:lle et kävelee ihan vähän, et voi sit mennä takas istuu. Yleensä tytöt kuitenkin tykkää sit kävellä (juoksennella ennemminkin), joten oli ylläri, kun L kolmen metrin päästä kömpi takas rattaisiin. No olin sanonu, et pikku matka... :D A ei, ihme kyllä, seurannu L esimerkkiä. Se käveli ihan kotiin asti, ja vielä tosi sujuvasti. Tai siis otti juoksuspurtteja, mut yhen kaa on helpompi mennä, kun kahen, jos juoksentelevat. Kun yleensä toinen menee eellä ja toista pitää ootella, niin siinä saa toista yrittää kiiruhtaa ja toista toppuutella, vuoronperään. Ja siis A on se, joka usein jää palloilee, ja menee toisten pihoilleki välil, joten tosi kivasti päästiin tänään kotiin. =)
Oli aivan mahtava päivä säiden osalta!! Loppujen lopuks todella aurinkoinen, vaik aamusella muutaman pisaran heittikin taivaalta. Ja lämmin!! +18 näytti mittari. En kattonu kyl, et paistoko aurinko siihen kovinkin, mut siis ilman takkia pärjäsin ulkona, kun koko ajan kuitenkin liikuin. Hölkkälenkillä ois tarennu lyhythihasessa! Että joulua ootellen... Alle kuukausi... Mistä tulikin mieleen, et täytyy mennä ostaa joulukalenteri!! ;D Mietin aiemmin, et onko niil tääl semmosii, kun lahjatkin saa vast joulupäivän aamuna, mut yhes kaupas näin. En kerenny kyl kattoo, meneekö luukut samanlailla. Vai onko niil vaik 25 luukkua! :D Enemmän suklaata, nam. ;D Toivottavasti jostain viel löydän jonkun kalenterin, siis suklaisen tietenkin, kun tällä viikolla saa jo alkaa availee luukkuja. Enkä nyt oo muuten varma, oliko niiskään kalentereis kyse suklaakalentereista, oletin vaan, kun oli ruokakaupassa (siel ei myydä mitää muuta ku ruokaa ja no, vessa- ja talouspaperii).November 25 Urheilua ja huvia ja eka koe yliopistossa ;DKeskiviikkona, 22.11., aamul aamiaisel L läikytti maitoa murokupista pöydälle, ja siitä alko hirmu huuto! Ei sen takii, et sotki, vaan sen takii, et halus isot murot, ja nyt menetti osan. :D Sil ei ees ollu ollu mitää muroi enää kupis, vaan maitoo vaan. Pyyhin maidot, ja sanoin, et ei tarvii enempää, kun sillä on vielä kupissa, ja siel ei oo ees muroi enää. Sit se alko kaataa ruokalapustaan sinne valuneita maitoja kuppiinsa, et saa lisää! Hassu! Vein A:n ja naapurin pojan autol kouluun. Ennen L:n hakuu koulusta menin lenkille samalla. Otin puhelimen mukaan ja kuuntelin musaa sen radiolla. Oli kivempi hölkkäillä musan kaa. Sain myös tehtyy lihaksii ja venyttelyy. =) Kun menin vessaan, L makas lattial oven ulkopuolel, ja potki ovee. Sanoin että lopeta, tuun kohta. Kun tulin ulos, L oli makaamas mahallaan niitten huoneen lattial. Kun menin pyyhkii käteni omaan huoneeseen pyyhkeeseeni (yläkerran vessas ei oo käsipyyhettä), se tuli mun huoneeseen ja sit se sano hetken päästä, et pissas housuun. Olin et no etkä, et missä. Sano, et oman huoneen lattial, ja käskin näyttää, et missä. Näytti sitä kohtaa, mis oli maannu, ja sit katoin vast tarkemmin, niin sil oliki märkä läntti housuissaan. Mut vaan pieni, niin en ollu huomannu eka. Kysyin, miks oli pissannu, kun just oli ollu hetkee aiemmin vessassa. Sano, et siks, kun mäki menin pissalle. =oO Sit L oli alhaalla D:n kaa, ja mä lepäilin huoneessani. Puolen tunnin päästä se tuli mun huoneeseen kysyy, jos voisin laittaa sen hameen napin kiinni. Ihmettelin miks sil oli yhtäkkii hame päällä, kun me laitettiin housut. Oli taas pissannu housuihin alhaalla! Jo nyt oli... Sil on välil tollasii päivii... Ennen kun lähettiin L:n kaa hakee A:ta koulusta, se sai viel käydä pissal, et ei vaan tulis enää vahinkoja. Sit tuplarattailla liikenteeseen. Koululla menin pihalle vähän L:n eellä, ja se huus mua sitten perästä. Eka se sano, et äiti...! Korjas kyl heti, et Saija, mut oli hassuu. =) Torstaina mulla oli koulussa koe. Luulen, et meni kohtalaisen hyvin. No toivon ainaki. Yks tehtävä meni aika arvaillen, kun en tienny tärkeitä sanoja. Yritin sit jotenki päätellä... Ja joissain kohis oli sillee, et niis oli kans joku sana, mist en ollu varma, ja jos se oliki sellanen, mikä muuttaa koko lauseen merkityksen, niin on menty päin hongikkoa (kirjotetaanko toi sana noin...). Olin valmis samaan aikaan ku U (O aiemmin mun teksteissä, mut selvis et nimi alkaaki U:lla :D). Jäätiin juttelee kokeest jotai, ja sit ku sen seuraava tunti alko parin tunnin päästä ja mulla oli vapaa, niin mentiin koulun kahvilaan pelaa bilistä. Ihme kahvila... Olin ekaa kertaa siel. Myyntitiski oli ku pubissa... Oluthanat ja kaikki. Ihmiset voi tuntien välis mennä oluelle. En oo pelannu biljardii varmaan muutamaan vuoteen... Oli lyönnit vähän hakusessa. Mentiin sit viel sieltä läheiseen pubiin hetkeks istuu. Sanoin U:lle jo aiemmin, et viime viikonloppu oli tylsä, kun oisin halunnu ulos, ja kaikki tutut oli kiireisiä. Se sit sano, et hän me voidaan mennä ulos, ja olin innoissani, et joo, heti huomenna. Se oli sit sillä sovittu. U meni takas tunneilleen, ja mä lähin käppäilee himaan. Kotona L:llä oli kaveri kylässä. Niiden luokalta yks tyttö. Kiva juttu, koska niitten luokal onki vaa joku viis tyttöö noin 19 pojan kaa. Ne oli leiponu kakkusia, ja mäkin sain maistaa. L oli vetäny niitä jo viis, ja käsi hamus vaan lisää. Koko päivä meni sit koneella, kun juttelin parin kaverin kaa. Yhen sellasenkin, joka oli just ostanu web-kameran, ja vasta avannu mesen. Eli nähtiin ja kuultiin toisiamme ekan kerran noin viiden kuukauden jälkeen! Oli kiva pölistä taas pitkästä aikaa. Ihmettelin siinä päivän mittaan, et miks tuntuu, kun päätä vähän särkis. Sit muistin, etten ollu syöny ku aamiaisen ja koulusta tullessa pari kakkusta ja vähän hedelmii. Eli ei mikää ihme. Ei mulla kyllä nälkä ollu ja siks olinkin unohtanu syömisen kokonaan! Kasin aikoihin illal pääsin jääkaapille vihdoin... Sit söinki enää leipää ja vähän riisiä, mitä olin tehny keskiviikkona. S oli kirjottanu mulle keskiviikkona, jos nähään torstaina, ja oottelin, et koska se vapautuu töistään. Sano viel käyvänsä salillaki, ei tienny ollenkaa tarkkaa aikaa, koska tulis. Loppujen lopuks lähettiin ulos varttii vaille kymmenen... Joo pikkasen myöhään. Ja oli viel hyvä, kun oli keskiviikkona kysyny, mitä mä haluisin tehä. Ei paljoo enää vaihtoehtoi kymmenen aikaa illal. Kaveri sano, et tääl ei naisen pitäs juoda tuopillisii. Mä otin siiderin, ja mietin sitä, kun S joi viinilasillistaan. :D S:llä on tosi lyhyt tukka ja ihmettelin, sillon kun oltiin näkemäs toista kertaa, kun sano, et menee parturiin ennen ku nähää. Mietin, et kuin lyhyeks meinaa tukkansa kynii. No ei se ollu paljoo muuttunu. Nyt se sano taas menevänsä parturointavaks pian, ja olin et häh! Perjantaina, 24.11., Vein A:n kouluun rattailla ja hölkkäsin takas. Sateessa. Mutta niin ku varmaan oon maininnu, on kiva hölkkäillä sateessa. Ei ollu mikään kylmäkään, vaan mulla oli liikaakin päällä. Sit sain taas tehtyy lihaksii ja venyttelyy. Jes. Hain L:n koulusta. Sato just vähän ennen kun olin lähös hölkkälenkille, ennen ku hakisin L:n, joten en sit mennykään. En halunnukaa enää sateeseen... ;D Pieni tihku on jees, mut nyt tuli vähän kovemmin. Myöhemmin hain sit A sen koulusta. Mietin, et meen hakee sen autolla, jos sataa. Ei satanu kun lähin, joten lähin kävellen. Minuutin päästä alko tihkuttaa, ja se kesti koko matkan sinne ja takas... Tätä matkaa en lähteny hölkkää, kun kävin jo suihkussa aiemmin. Ja meikitki olin jo laittanu valmiiks iltaa varten, et en ois toivonu sitä tihkusadettakaan... Kotona L tuli mun huoneeseen, kun olivat olleet huoneessaan leikkimäs. Se kanto yhtä nukkeaan, jonka hiuksii tytöt aina kampaa. Sano, et laitettiin rasvaa nuken hiuksiin. Me laitetaan D:n kaa sitä rasvaa tyttöjen hiuksiin, kun letitetään. Olin että voi että, se on teiän, eikä nukkejen hiuksiin. Menin niitten huoneeseen, ja laitoin purkin lasten ulottumattomiin hyllylle. Tottakai A oli leikkiny samoin toisella nukella. Hetken päästä L ja A meni D:n huoneeseen näyttää, et he laittaa nukkejen hiuksii, ja sieltä alko kuuluu sellasta voivottelua että! :D Voi mitä ootte tehny nukkeparoille! Ovat ihan yltäpäältä rasvassa, nukkeraukat! :D U soitti seiskan aikoihin, et oonhan tulos. Kasiks oltiin sovittu tapaaminen asemalla. Ehdotin, et voi tulla keskustaa lähemmälleki asemalle, kun muistelin päivän mittaan olleita sadekuuroja, mut sano, et tulee sinne, mihkä sovittiin eka. Se toinen asema on lähempänä meiän taloo. U oli asemalla muutaman minuutin vaille, samaan aikaan ku mäki. Kysy heti, onko myöhäs, kun oli menny eka sit kuitenki keskustan asemalle! Oli menny sinne tottumuksesta, kun menee kouluun mennessään sinne! :D Tai se ei oo kuulemma koulu, vaan yliopisto. :D No koulu ku koulu mulle. :D U selitti, et ku kirjotin numeroni sen kännykkään, niin mun ei ois tarvinnu laittaa sitä maan suuntanumeroo eteen, ku soittaa maan sisäl. Tiedetään! Mulla on vaan tapana laittaa aina kännykkään suuntanumerotki... :D Se oli yrittäny soittaa kotinumerosta, jo torstaina, ja ihmetteli, kun ei menny läpi! Mentiin eka yhteen pubiin. Mentiin sellaselle ylätasanteelle, ja joku mies sano meiän ohi mennes sille jotai. Se ei kuullu mitä, ja oltiin istumas jo pöytään, kun mies tuli sanoo, et siel on yksityistilaisuus. Meinattiin et olipa noloo, ja äkkii alas... =/ Sit mentiin yhteen vapaasen pöytään ja istuttii siel vaik kuin kauan, ennen ku yhest pöydäs alko tulee pahaa silmää. Sit sielt tuliki mies sanoo, et miks U polttaa tääl, vaik on savuttomien puoli. Ei oltu yhtää huomattu mitään kylttii, et ei sais polttaa! Täällä kun saa melkee missä vaan polttaa. Ja pöydäs ei kyl ollu tuhkakuppii ennen ku U haki sellasen, mut tääl ei oikeest aina oo savullisten puolellakaa, pitää usein pyytää erikseen. Oltiin taas noloina, ja lähettiinki sit pian ulos. Jännä, kun joku baarimikko kävi välil tyhjentää meiän pöydäst lasei, eikä sanonu mitää. Mun mielestä U oli hakenu tuhkiksen jo sillon siihen. Sit mentii meiän talon lähel olevaan pubiin, kun käytiin käntyy clubipubin ovel, mut siel oli ihan liikaa porukkaa. Puol 12 aikoihin lähettiin kävelee metroasemal, kun U:n vika metro menis klo 12. Eli taas olin ihan ajois kotona. Yritin kyl soittaa S:lle, jos on tääl päin, ku sano, et vois tulla pikasesti moikkaa, mut ei vastannu. Oisin voinu viel mennä johki vähän bailaa. ;D S sit kirjotti viestii, mis oon, kun olin jo kotona. Se ei ollu kerenny tulla tänne, kun oli jossain kaverin bileis, mist sano jo torstaina, ja siks oiski tullu vaan pikasesti, jos oiski tullu. Lauantaiaamuna, eli eilen, mentii aamulla uimaan lasten kaa. Muuten päivä menikin kotosalla. Illal S kyl soitti, mis oon, ku ajaa ohi, niin voidaan mennä yksille. Mut sit sano, et ei sil oo ku noin 10min. aikaa, niin sovittiin, et nähään viikolla. Sit se lopetti puhelun sillee, et sano jutellaan kohta. Rupesin sit kelaa, et onkohan se sit kuitenki tulos kohta! Toivoin et ei, koska mun ois pitäny vaihtaa vaatteet ja pistää pakkelii, johon ois menny se 10min., mitä sil ois ollu aikaa! ;D Sit puhelin soi vajaan tunnin päästä, ja se oli S! Tänään mentiin aamulla kirkkoon lasten kaa. Mä pääsin taas helpolla, kun mentiin istuu meiän naapurin viereen, ja lapset oli tietty taas innoissaan naapurin tädistä. Ne on aina menos sen peräs, kun näkee sen. :D Tai oikeestaan perheen äiti pääs kaikkein helpoimmal, kun A tuli sit istuu loppuajaks mun syliin, ei ollu äiti tänään suosikki. :D No ku A:lla on näitä päivii, kun mä en oo suosios, ja naureskellaan äidin kaa niitä. Siis jos A ei sano aamul huomenta, tai on muuten koko ajan ei ei mulle kaikkeen. :D Ku tultii kotiin, syötiin lounas, ja sit äiti lähtiki tyttöjen kaa äidin tädin luo. Siel ne on nyt koko päivän ollu, ja mä oon taas kerenny viettää aikaa koneel... =) No oon saanu ainakin tän blogini taas päivitettyy. =) Perheen äiti sano, et voin miettii kaikkee, mitä tarvii ostaa ennen jouluu, kun haluu ostaa kaiken ajois, ettei sit tarvii mitään sillon. En mä tiiä mitä me tarvitaan... D tota jouluu on enemmän laittamas, pitää sen kaa puhuu. Tääl talos on koko päivän kuulunu joku ihme vaimee piippaus tasasin väliajoin, ja mulla ei oo hajuukaa mikä on! Tääl on joku tapa jättää kengät kadun varteen. :D Täl viikol oli ihan kenkäpari kävelytiellä! Ihan ajotien lähel ja siististi kengät vierekkäin. Aattelin, et oliko joku ollu auton kaa parkis siin, ja unohtanu nostaa ne autoon mukaan lähtiessään. Sit toinen päivä näin yksinäisen kengän kans jalkakäytäväl... Kuka voi unohtaa kenkänsä... :D Hiirestä ei oo kuulunu mitään enää. Hyvä. Mut naapuri oli sanonu, et niil sellanen oli ihan käyny kaapeissa ja syöny sielt jotain. Meiän hiiri livahti jotain kautta naapureille. :D Mun on pakko kirjottaa viel yks tosi vanha juttu tähän, kun en millään muista oonko kirjottanu siitä, ja tuli nyt mieleen. Eli silloin kun E oli täällä, ja yks ilta ku oltiin menos keskustaan, juteltiin vaan kaikkee istuessamme metroon. Katottiin molemmat taulusta, et metro lähtee parin minuutin sisäl. Katoin, et olipa vähän porukkaa menossa, mut annoin asian olla. Kohta tuubi viereisellä raiteella lähti, ja sit vast tajuttii, et istuttiin väärään tuubiin! :D Tai samaan paikkaan sekin meni, mut kymmenen minuutin päästä! =/ Ei kummatkaa huomattu kattoo, et nuolet osotti viereiselle raiteelle. Molempien raiteitten kylteissä kun lukee aina sen seuraavan tuubin lähtöaika... Nyt tän tekstin päivämääräks jäi eilinen, ku kirjotin jo sillon osan, ja lisäsin tekstiä tänää. Mut tää on siis kirjotettu sunnuntaina 26.11. November 21 Hölkkäilyä syksysäässäAamulla A kouluun rattailla. Oltiin kerranki todella ajoissa liikkeellä, joten laitoin A:n kävelee pidemmältä koululle. Koulun pihalle saavuttaessa jotkut pojat tuli heti A:n luo, kun se lähti juoksee pihalla, ja A tuli mun luo takas. Pojat nauro jotain, ja sanovat:"A tee jotain hauskaa, saat meiät nauramaan." Mä en tienny mitä sanoo, kävelin vaan A:n kaa pois siitä. Yritän aina "salaa" katella pihalla aamusin, et leikkiikö pojat A:n kaa, vai kiusaako sitä. Hirmu vaikeeta sanoo, koska välillä A ei reagoi niihin, juoksee vaan ympäriinsä, välillä taas pysähtyy ja kuuntelee niitä, ja sit välil kääntyy ärsyyntyneenä pois ja sanoo "EI!". Mutta kun se tekee tota "EI!" -juttua välillä kaikille... Niin ei voi tietää kuka on sen kaveri. Ja tänään se teki sen joillekin isommille tytöillekin, kun ne meni juttelee sille. Et kiusaako tytötki sitä... Voi kun harmittaa, koska varmasti niitä kiusaajia aina riittää, mut mun on paha mennä syyttää ketään. Ja ne varmaan kattoo, et oon siel seisomas ja kattomas... Tänään yhet pojat toi naapurin pojan A:n luo, ja kysyivät A:lta, et eikö se ookin sen kaveri. Yritin sanoo moi sille naapurin pojalle, mut se katteli vaan alas päin. Mulle tuli ihan sellanen olo, et ne on nähny mun tuovan sitä kouluun A:n kaa, ja ehkä kiusaavat sitä siitä, jos kiusaavat A:takin... =/
Hölkkäsin kotiin. Ja sitten lihaksii ja venyttelyy. Ja ennen L:n hakuu pikkunen hölkkälenkki samalla. :D
Kun lähettiin L:n kaa sen koululta, sanoin kohta, et ylitetään tie. Se katteli koulukaverinsa äidin tuloa koululle päin. Lähettiin ylittää tietä, ja puoles välis tietä se rupes yhtäkkii huutamaan ja itkemään! Ei halunnu ylittää tietä siinä kohassa!=oO Raahasin sen toiselle puolelle ja sanoin, et se ei voi keskellä tietä alkaa huuta ja yrittää pysähtyy. Ois halunnu olla samalla puolella ku koulukaverin äiti, kun se oli tulos vastaan. Sanoin, et ethän ees ikinä moikkaa sitä, ja et me nähään se toiselta puolen tietäkin. Sain taas sanoo, et aion kantaa sen kotiin, ellei ite lähe kävelee mun kaa, ennen ku sain sen lopettaa kiukuttelun. Kun kerran haluu tehä aina kaiken ite, niin se tehoo. Sit yhtäkkii alko juoksentelee ilosena, niin kuin ei mitään ois tapahtunutkaan! =oO
Ennen ku menin hakee L:ää, D lähti jonnekin, ja ihan ku se ois sanonu, et sil on treffit, mut jäin miettii, kuulinko oikeen... Se ei ollu viel kotona, kun tultiin. Mentiin sit L:n kaa eka vaihtaa vaatteet. Se alko taas pelleilee ihan omiaan, ja kun sanoin sille napakammin, et lopettaa (monen leikkisän yrityksen jälkeen), niin alko taas itkee. Sit ku kysyin, et miks itkee, sano et haluu äidin. Kysyin, et miks, et äiti on nyt töissä. L sano, et äiti rakastaa häntä. Mä sanoin, et niin mäkin, ja et äiti käskis sua kanssa käyttäytyy kunnolla. Ja sit kysyin, jos haluu, et soitetaan äidille, ja se oli hyvä ajatus. Ainoo, et äiti ei taas kerenny vastaa. No kyl se sit aina soittaa takas myöhemmin.
Eli ku D ei ollu viel takas, se ei ollu laittanu L lounasta valmiiks. Mä sit lämmitin sille, mitä jääkaapista löysin edellisten päivien ruokia. L söikin melkein kaikki hyvin, ja loputkin syöttämällä.
Itelle tein kans lounaan. =oo Siis kun en yleensä syö niin aikasin kunnolla,vaan jotain hedelmii, vihanneksii, tai leipää. Eli tein tänään riisiä ja kalaa ja söin siis jo yhen aikoihin.
Sit D tuli kotiin yhen jälkeen, ja kysyin uusiks, mis oli ollu, kun sil oli ostoksiakin mukana. Treffeil kuulemma!
Jonkun vanhimman poikansa ikäsen kaa, 28-vuotiaan. D on niin paljon nuoremman tuntunen ja näkönen. ;D En tiiä sit millaset treffit niil oli ollu, kun tollee päiväsaikaan, ja D oli kerenny käydä kaupoiski. D sano, et yhes kaupassa oli tullu niin hyvää musiikkia, et oli alkanu tanssii musan tahtiin, ja unohtanu olevansa kaupassa. Se oli joku intialaisten omistama pikkukauppa siel, mis on puntakaupat ja muita ihan ku etelän kojukauppoja. Joku miesmyyjä oli tullu sanoo sille, et tanssii hyvin, ja miten hän vois auttaa. D kysy hiuspidennyksii, ja mies näytti sille niitä. Kun D valitsi värin, ja kysy hintaa, kauppias sano, et hänelle se ei maksa mitään! ;D Et tuleehan uudestaankin ostoksille! :DMenin hölkäten A:n koululle. =) Ja rattail A kotiin. Jossain vaihees oli satanu, kun kaikki oli ulkona märkää, mut ei onneks sillon, kun mä olin liikenteessä. Oli muuten hassuu juosta märkien lehtikasojen päällä... Kun lehtii on paikoin tosi paljon. Sai varoo ihan, et ei liukastu. No vähän pehmensivät alustaa, kun asfaltti yksinään on niin kova! ;D
A söi kotona välipalansa, ja nyt tytöt on leikkiny sopusasti keskenään.
D antaa vieläkin aika jättiannoksia ruokaa lapsille... Ja joka päivä välipalalla kakun pala, tai joku herkku. Miks aina tarvii antaa se joku makee... =/
Kohta on lasten päivällisaika, kirjotankin ihan eri aikaan kun yleensä. Ku oli se lounas eri aikaan kans... =) November 20 Lenkille!Aamulla kuulin radiosta, et metrois on häiriöitä. Esim. keskustalinja (varmaan käytetyin) ei kulkenu ollenkaan. Olin lasten kaa aamupalalla, kun äiti tuli alas ja sano, ettei saa D:tä kiinni kun se on varmaa metrossa. Oli siis lähteny lauantai-iltana viikonloppureissulleen. Sanoin et metrois on häikkää, ja äiti tuumas, et pitäs varmaan alkaa kuuntelee radiota aamusin.
Donnaa ei näkynyt eikä kuulunu. Yleensä on tullu kasin aikaan, auttaa lasten kylvetykses/pukemises, ja vieny L:n kouluun. Aattelin, et mul on aika kiire yksinäni, mut et kyl se kai siihen mennes ilmestyy, kun pitää lähtee koululle. Kello oli melkeen puol ysi, kun sain lapset valmiiks, onneks ei tarvinnu kammata niitteen hiuksia, oli ihan siistit. En ois ollu niin kiirees, mut kun en aatellu tekeväni aamuu yksin, niin en miettiny aikaa. Ja kun A:lla oli viel koulus sellanen päivä, et eivät pukeneet koulupukua, niin en tietty meinannu löytää sille housuja, jotka sen ois helppo ite vetaa alas ja ylös vessassa käydessään. D kun laittaa vaatteita vähän sekasin niitten vaatelaatikoihin, ja monet housut oli pesus tai ainaki jossain, pois laatikosta!
Sit nopsaa tyttöjen istuimet isommast autosta "mun" autoon. L piti tietty viedä koululle A:n kaa, en voinu A:ta jättää autoon yksin. Mut tosi nätisti meni. A ite sano, et L pidetään kädestä, ja niin isosisko saatto pikkusiskonsa käsikädessä kouluun! Olin ylpee tytöistä!
Ja D on sanonu joskus, et L ei meinaa suostuu jäämään kouluun, tai et sitä tarvii mennä saattaa sisälle asti, mut nyt meni tosi hyvin. Tai ei L saanu sanaa suusta, mut jäi sit siihen open kaa. Ja sit äkkii A:n kaa autolle ja sen koululle. Onneks oli parkkipaikka hyvin vapaana lähempää kouluu. Oon jo uskaltanu ajaa lähemmäs koulun portteja! ;D Ajaminen on varmaa varmempaa, kun mitä on ollu ikinä Suomes! Sitä vaan pakosti oppii tehdessä, on sit kyse mistä vaan. Sit oltiinki A:n kaa koulussa ihan ajoissa.Ainoo asia, mikä harmitti, oli se, et mul meni mun omat aamusuunnitelmat pieleen. Mun piti viedä A rattaillla ja lenkkeillä kotiin vähän pidempää kautta. LENKKEILLÄ pitkästä aikaa! ;D Mut pääasia, et lapset saatiin ajois kouluun.
Ja kaikki meni kivasti, kun eka kotona imuroin (myös hyvää liikuntaa!) ja sit lähin hölkkäämään ennen puol tuntii ennen L:n koulust pääsyy. Hain sen sit samal reissul. Oli ihanaa pitkäst aikaa liikkuu!!!! Ainoo, et tää asfaltti ei oo mun jaloille sopiva!
Kengät oli nyt tosi hyvät, ei hiertänytkään, mut alko sääriin sattuu... =/ Et kattoo nyt, kuin kauan pystyn taas hölkkää. Ehkä oli vaan siitä, kun en oo pitkään aikaan hölkänny... Toivoa aina saa... ;) Tein myös vähän myöhemmin lihaksii! Ja venyttelin! Jehei! Sain itteeni niskasta kii!  No lenkkii ennen olin kyl popsinu loput suklaat, mitä eilisist oli jäljel... D oli kotona, kun tulin viemästä tyttöjä kouluun. Metrot oli ollu ihan solmus, kun ihmisii oli niin paljon liikkeel. Perheen äidinki työmatka varmaan veny pikkasen pitemmäks...
L oli taas itkusel tuulel tänään. Se oli ihan ilonen, kun tuli koulusta. Sit mentiin vaihtaa vaatteet eka, kun sil tuli matkal jo pissahätä. Sai pidätettyy kotiin asti, mut housut oli kuitenki vähän märät. Sit alas lounaalle tullessa se lähti juoksee mun perään rappusis huutaen, et saa mut kiinni. Leikittiin rappuset alas, sanoin, että et saa. Siinä se naureskeli, ja yritti tarttuu mun käteen. Vedin käden nopeesti pois, ja sit alko itku! =oO Yritin kysyy, mikä tuli, mut huusi vaan äitii ja sen jälkee D:tä. Ei sanonu miks itkee. D tuli ja vei sen pöydän ääreen syömään ja itku loppu. Selitin L:lle, et mehän vaan leikittiin, ku aattelin, et alkoko se itkee siks, kun vedin käden sen ulottumiin... Kun joskus se itkee heti, jos jää vähän muista jälkeen yksin johonkin huoneeseen, et nyt hänet on jätetty. Hassu. =) Lounaan L kyllä söi nätisti, ja kaikki oli ku mitään ei ois ollutkaan.
Luin L:llä muutaman kirjan. Tykkään lukee sille, kun se on hyväks mullekin. Siit on oikeestan nyt viikon aikana tullu sellanen tapa, et se kysyy sitä jo koulun jälkeen. =) Sit annoin sen kattoo telkkarii noin tunnin, ja ite torkuin, kun lenkki tais imasta kaikki mehut... :D D touhu omiaan! :D Kun olin lähös sinne lenkilleni, pysähdyin olkkarin kohalla silmät suurina... D siellä laitto tavaraa uuteen järjestykseen!
;D Oli jo laittanu taas keittiössäkin sohvan eri seinälle, ja päydän keskelle, niin et ekan kerran sen ympärille pääsee joka puolel istuu. Se on tosi hyvä, mut sohva on vähän oviaukossa... Esim. nyt illal menin juomaan keittiöön, ja ku siel oli pimee, törmäsin eka sohvan kulmaan! D oli valmis sisustusprojektissaan, kun oltiin lähös L:n kaa hakee A:ta koulusta. Hieno olkkari tuli! =) Kysyin, oliko sanonu äidille mitään, ja ei tietty. Sano itekkin, et taitaa äiti pyörtyy, kun näkee. Ainoo, mikä nyt oikeestaan mietitytti, oli se, et D oli kaivanu jostain nauloja ja vasaran, ja naulannu tauluja seinään... Siis näytti tosi hyvältä, mut kuitenki reikien tekeminen toisten seinään. =/
A sai koulusta vaan lounaslaukkunsa kotiin, niin kuin aina välillä. Tarkistin vast porttien ulkopuolel, ihan nyt vaan varmuuden vuoks, et onko silmälasit matkassa. No ei ollu!
 Taas... Ja ei ku takas tyttöjen kaa. Niitten kaa ei oo niin kiva mennä siel koulualueel yhes, kun ne tykkää juoksennella. Nyt sit pidinki käsist kii, et pysyvät mun kaa samas kasas. A käveli sisäl vähän mun jäljes, mun kädest pitäen kylläkin, ja yks nainen tuli sanoo, et se löi päänsä oveen. Olin, et hä! En ollu huomannu yhtään. Kysyin A:lta, löikö päänsä, ja sano, et joo. Mut katto mua vaan, et mitäs siin ihmettelet. Eli eipä ollu pahasti osunu, koska kyllä ois sit maininnu asiasta ja huutamalla luultavasti. Oli naisen mukaan kuulemma katellu taaksen ja kävelly sit päin ovee. =)Menin luokkaan ja kysyin opettajalta laseja, ja kaulahuivia, joka sekin puuttui. Opettaja sano, et kaulahuivi on A:n laatikos (miks se siel oli, ku kuuluis kaulaan) ja että silmälaseista ei oo mitään havaintoo. Siis mitä!!!??
Sano viel jotain, et ei voida kun oottaa, et ne ilmaantuu jostain! Siis te väitätte, et joku on koko ajan A:n kanssa, ja sitä ei kukaan voi olla kiusannu, kun opettajat kyllä valvoo koko ajan. !!!!. Siinä on niitten valvominen... Kyllä toisen laseista pitäs huolta pitää. Ja jos ne hetkeks hävii, niin A osaa itekin muistaa, mihin on ne laittanu, jos heti kysyy. Että  .Kotimatkal alko melkeen heti sataa... Lapsille kuomu alas, ja mä nautin syyssateesta... =) Ai eikö oo enää syksy. =oO Tääl on. +15 lämmintä päiväl. Nyt alkaa vasta puitten lehdet vaihtaa kunnolla värejä. Loppumatkasta oli ihanan näköstä, kun sade alko pikkuhiljaa loppumaan, ja aurinko valaisi jostain pilven raosta. Kaunis syksymaisema. Mun talvi menee tänä vuonna tosi nopeesti, kun en sitä kerkee elää, jos en lunta nää! =/ Tääl on kuulemma tosi lämmintä täks vuoden ajaks.
Päivälliselle menossa L taas itkuskeli... Sanoin, et laittaa sukat eka jalkaan, kun oli ottanu n pois. Sit eka itki ku kukaan ei auttanu. Sanoin, et saa ne kyllä itekin. Sit itki, kun ei saanu kantapäätä just oikeelle kohalle. Ja sit sitä, kun näytin sille, miten sen pitäs tehä. Halus siis tehä ihan ite, ja sukka pois jalasta... Hohhoi. Ja ruoan kaa meni aikaa...
D oli tehny kakun! Nyt ku mun just piti lopetta herkut! =oO No en kovin isoo palaa viittiny ottaa, kun ei ollu mun tekemä...
Iltapesul L taas itki kun asiat ei menny hänen mukaansa... L oli kylpyammees, ja sanoin, et pese kädet, kun oli käyny pisulla sitä ennen. Sit sanoin, et pesekkin samal peppu, ja alko huutaa, kun haluu eka pestä kädet. Pesi siis ensin saippualla kätensä, huuhteli saippuan pois, ja otti uudestaan saippuaa peppua varten...
Sanoin jo iltapäiväl, et soitetaan äidille (jos sitä ikävöi), ja yritinkin soittaa sille, mut ei kerenny vastaa. Se soitti, kun lapset oli pedis, mut olivat viel hereil, ni puhuivat kyllä.Nyt unten maille. Kello on 11... Hmm. November 19 SunnuntairentoiluaTänään oltiin kerrankin ajoissa lähössä kirkkoon. Tytöt käyttäyty siellä hyvin. Mitä nyt A halus olla vauva koko ajan... Tytöt meni taas kirkon, ja sipsien ja mehun, jälkeen ulos nurtsille juoksee. Menee aina sinne. Yks poika kaatu siel nurtsil sellases loivas alamäes, ja nurmi oli sillee märkää, et lähti alta, ja poika oli mudassa... =( Si viel samaan kohtaan kaatu yks tyttö. Ja voi ei sitä, miltä lasten vaatteet näytti sen jälkeen... Oltiin vaan ilosii, et L tai A ei sattunu osuu siihen kohalle.
Perheen äidin veli oli ollu yötä, ja oli siis kotona, kun tultiin kirkosta. Eilen illalla selitinkin jotain äidille innoissani olkkaris, ja ihmettelin, kun jostain kuuluu jotain ääntä. Pelästyin kun tyttöjen eno yhtäkkii tuli toisest huoneest, kun en tienny yhtään, et se on tulos kylään. Syötiin tänään sit yhes lounas.
Sit koko iltapäivän lapset oliki äidin kaa olkkaris.
Mä sorruin ostaa suklaata, ku käytiin kirkon jälkeen kaupas, ja mussutin sitä innoissani huoneessani... Ihan liikaa!!!
 Illemmal V (entinen kodinhoitaja) tuli kyläilee siskoineen, ja lapset oli tietty innoissaan sen kaa. V:n siskon oon kerran nähny, kun viimeks kävivät tääl kuukaus/pari sitten. Sisko sano nyt, ekana kun nähtiin, et oon lihonnu, kasvoistani sen huomaa. !!!!!! Siis kuka sanoo tollasta päin naamaa!!! Ja mainitsi sen viel jonkun kolme kertaa kyläilyn aikana!
Siis en loukkaantunu mitenkään siitä, koska vaa'an mukaan en ees oo lihonnu siitä, mitä sillon olin ku se näki mut viimeks, ja ite oon ihan tyytyväinen kasvoihini. Mut ei tollasta ihan tollee vaan tarvis sanoo vieraalle. =oONo suklaa, ja viel tää kommentti päälle,
saa mut lähtee huomen viemään A:ta kouluun lenkkivaatteis, ja hölkkään takas, vähän pidempää kautta. Jalat toivottavasti kestää nyt taas asfaltil juoksuu... On mul eri kengät, paremmat, mut silti. Ja nää lenkkarit hiers kantapäästä, kun kerran niit tääl käytin (vanhat kotoota, pitäs olla hyvät), mut toivottavastu vaan on ollu kantapäät yliherkät, ku oon tuhonnu niitä täällä. Ja oisivatpa nyt parantuneet.Ne uudet kengät, mitkä ostin viimetteeks täältä, annoin sit äidille, kun olivat sille hyvät. No hyvä kun ei menny hukkaan, mut mä oisin niin tykänny niistä!!!
Talossa oli tänään kärpänen. Sellanen iso. En oo viel tääl aiemmin nähny muuta kuin hedelmistä tulevii pikkukärpäsii. Lapset hätyytti sitä, kun äiti sano niil, et sanoo shuu ja huiskasee kädellä. Sit kärpänen tuli mun huoneeseen, ja A perässä. Se otti mun kynsilakkapullon käteen, ja kysyin, mitä se sillä tekee. Sano, et hätistää kärpästä, ja huito se kädessään "Shuu shuu!". Sanoin vähän ajan päästä, et voitko laittaa kynsilakan takas. Se sano, et on melkeen valmis. Olin et ok... Ja se hätyytti kärpästä viel kerran... SIt se sano:"Laitan tän nyt takasin." Sanoin kiitos, kun laitto pullon paikkaan, mistä ottikin, ja A sano:"Ole hyvä." Ja poistu mun huoneesta. =D Mahtava!
Koneella taas menny suuri osa päivästä. Oisin tänään muistanu kattoo sen mallinhaku-ohjelman, mikä on tullu sunnuntaisin, mut tänään sitä ei sit tullutkaan! =/ November 18 Tylsää!!!Tänään aamulla uimaan lasten kaa. Heräsin jo ennen kellonsoittoa. No varmaan lastenki heräämisen takii. Enkä kuitenkaan ollu pirteen olonen... D tuli vasta kasin aikoihin aamulla eiliseltä reissultaan. Ei ollu nukkunu ollenkaan.
Uimahallilla oli kivaa, ja yritin tehä mahollisimman paljon liikuntaa siinä itekin. Hyppiä ja pomppia ja potkia vedessä. Viimeks kun oltiin, niin D:hän nukahti siellä, kun oli kattomas meitä kahvilassa. Ja kun oltiin lähös, sain huutaa sitä hereille, niin et koko uimahalli varmaa kuuli... Nyt sanoin prheen äidille, et jos se nukkuu, heitän sitä tyttöjen uimalaudalla päähän. No ei nukkunu, oli jo lähteny tulee pukuhuoneisiin, ennen ku käveltiin altailta kahvilan ohi. :D
Uimaaltaan rappusia ylöstullessani huomasin rapuissa, kaakeleissa, hometta. Varmistin viel äidiltä, et onko se tosiaan hometta! Ei kai meillä Suomen halleissa sallittais tällasta! Siis ei kai?
Uimassa olon aikana S oli kirjottanu tekstarin, et mitä teen illalla, ja olin ihan innoissani, et tänään meenkin sit ulos! Sanoin siit D:lle ja äidille, ja äiti vaan nauro, et en saa sit seuraava päivä mitään sääliä, niin kuin ei D saanu tänää! ;D
Kotiin tullessa söin eka, ja olin aivan poikki. Vedessä oleilu tekee aina mahottoman nälkäseks ja väsyneeks.
Loppupäivä on mennykin koneella. R:n kaa juteltiin täs illal jonkun kolme tuntii varmaan. Oli ihana jutella pitkästä aikaa! =)
Juu S ei sit vastannu mitään mun tekstari jälkeen, et miks kysy mun illan suunnitelmii... Kirjotin kyl, et huomen on työpäivä, et ehkä aatteli, et en lähtis sit minnekään, vaik en sitä nii tarkottanu. Mut ihan hyvä siltä kannalta, et huomen oon taas pirtee. Jos nyt jotain positiivista haluu asiasta hakea. ;D Ei kun ois ollu vaan niin kiva mennä jonnekin, kun eilen oisin niin halunnu mennä. Ehkä ensi viikolla...
Tänään huomasin, et se mun yks telottu varpaan kynsi on enää yhestä reunasta pikkasen kiinni... Leikkasin sitä sit pienemmäks, kun oli irrallaan. Nyt toivon vaan, et uus kynsi ei kasva ihon sisälle... Menee kauan, ennen ku uus kynsi on ees kasvanu... Oon varmaan jo Suomes ennen sitä... Muistoo Lontoon villeistä ajoista... Siis kynsi tuhoutu R:n kaa bailaamas olles, ku kenkä puristi. Noin kolme kuukautta sitten... Nyt vast irtoo... =/ Ekana parina aamuna, sen bailuillan jälkeen, mun varpaas tuntu ihan ku suonta ois vetäny. Sit ku poistin kynsilakat parin viikon päästä, huomasin vasta sillon, et kynnen alus oli ihan musta! Oon ehkä täst sepustanuki aiemmin...November 17 Bilekärpäsen purema...Eilen illalla tuntu, et päivä oli vaan vilahtanu ohi, kun tuli päivällä oltuu vaan sisällä. Täälläkin kun tulee kyl kans pimee niin ajoissa. Suostuttelin D:n viel lähtee istuu clubipubiin hetkeks. Meno ei ollu ihan yhtä hyvää, kun perjantaina, ja yksien juomien jälkeen oltiin jo valmiita lähtee kotiin. Molemmat oltiin kyl tosi väsyneitäkin, eikä tarkotus ollukaan sen kauempaa siellä istuskella.
Eilen koulussa, luokasta lähtiessäni, yks korealainen (jonka kaa istuin samas pöydäs viime viikolla) huus: "Nähään Saija!". Olin ihmeissäni, kun muisti mun nimen. Ja sithän mun ois pitäny muistaa sen nimi, mikä sit ei todellakaan ollu mielessä... Siis viime viikolla puhuttiin meiän pöytäläisten kaa nimistämme ja kirjotettiin niitä. Ja mäkin sain nähä, miten mun nimi kirjotetaan koreaks. Tän korealaisen puheesta oli muuten tosi vaikee saada selvää. Ja se johtu siitä, et niillä ei oo kaikkii kirjaimii ollenkaan niitten kielessä. Ja puhukin tosi suu kiinni, eli huulilta ei voinu lukee mitään!
Oon unohtanu kertoo, kun L yks päivä täl viikol pyöri keittiös ittensä ympäri. A tekee sitä useesti, ja sillä ei mee pää yhtään sekasin. L on kans aika hyvin pysyny aina tolpillaan, osannu lopettaa ajoissa. Nyt se pyöri niin kauan, et putos lattialle. Sit se siellä istuessa oli: "Saija, miks kaikki pyörii?" Mä en voinu olla hymyilemättä! L ei ollu tainnu ennen kokee vastaavaa. :)
Tänään oli ulkona tosi kylmä/sateinen/tuulinen päivä. Vein A:n kouluun rattailla, mut hain autolla, kun olin kylmissäni. Kylmissäni, koska aamulla kastuin matkalla. L:n hain siinä välissä. Se halus kotimatkalla kävellä sellasta matalaa kiviaitaa, ja ihan ite, et en pitäny kädestä kiinni. L oli just hyppäämäs alas, kun horjahti aidan toiselle puolelle. Alahuuli osu aitaan niin, et pikkasen tui verta, mut eipä se sitä kauan itkustanu.
Aamulla laitoin leipäkoneeseen ainekset ja koneen päälle. Onneks pian huomasin, et sisältä puuttuu se osa, joka sekottaa taikina-ainekset. Sain sitten D:ltä ja äidiltä naurut, kun mä oon saanu aiemmin nauraa niitten leipäkömmähdyksille! :D
Illal D oli lähös ulos, ja pari muuta kaverii kans, joiden kaa juttelin mesessä. Joten alko sit hirmusesti tehä mieli lähtee tanssimaan!Yksiski bileis tuttu ois ollu dj:nä, mut turha sinne on yksin mennä, kun ei sil ois sit ollu aikaa koko ajan mun kaa hengailla. Nyt oon aivan poikki, kellon ollessa puol 11! Että hyvä kun en mihinkään lähtenyt, aiemmin vaan harmitti ihan vietävästi, kun kellää ei ollu aikaa lähtee seuraks.
Nyt meen nukkuu, yhtäkkii silmät ei meinaakaan pysyy ollenkaan auki... November 16 Kirjotukset ajassaan! VIHDOIN!Perjantaina, 10.11., meillä oli tosi kiire aamu. Aattelin viedä A:n rattailla kouluun, mut kun tuli kiire, niin pitikin mennä autolla. Oltiin jo menos, kiireessä kylläkin, rattailla, mut D ei ollutkaan pakannu A:n lounasta, joten mun piti viel laittaa se ennen lähtöä. D on yleensä tehny sen valmiiks.
Päivällä L koulusta ja mentiin yhessä hakee A tuplarattailla.
Oli D:n syntymäpäivä, ja annoin sille aamulla kortin. Päivällä aattelin, et pitäähän sille kakkukin tehdä, ja kävin kaupas ostaa jotain puuttuvii aineksii.
Kysyin L:tä, jos se haluu auttaa mua kakun teossa, ja se meni tietty möläyttää kakusta D:lle. Ja se hämmenty, kun sanoin et eeeeeeei me mitään kakkua olla tekemässä.
Myöhemmin, kun oltiin tekemäs kakkuu L:n ja A:n kaa, yritin selittää tytöille, et sanovat D:lle, et ollaan tekemässä "leipää". Tytöt jäi miettii asiaa... ;D Tuli tosi hyvä suklaakakku! Löysin ohjeen netistä hakusanoilla helppo ja kakku. :D Nimeltään oli "Paholaisen kakku", ja nimi tulee varmaan siitä, et se on niin kielen mukanaan vievän hyvää! Laitoin kakun uuniin sellasessa lasivuoassa, ja kakusta tuli aika paksu. Siks se ei meinannu paistuu keskeltä, mut kun pidettiin sitä uunissa vähän kauemmin, se oli ihan hyvä. Kun kakku sit oli valmis, laitoin siihen kolme kynttilää, kun D täytti 43. :D Otettiin valokuvii, ja halusin kans kakun kuvaan, kun niin usein en kakkuja leivo... :)Illal musta tuntu, et ois kiva lähtee johki, ja kun olihan D:n synttärit. Menin kysyy D:ltä, jos lähettäis hetkeks istuu johki. Se sano, et sen maha on niin kipee, et ei jaksa lähtee mihkään. Mä olin sit huoneessani koneeni kanssa, kun D huusi huoneestaan, et mennäänkin vaan! =D Meiän piti vaan oottaa, et perheen äiti tulis kotiin. Mut se aika menikin laittautumiseen.
Sit suunnattiin clubipubiin. Matkalla nähtiin, kun kauppakeskuksen seiniin kiinnitettiin joulukuusen puolikkaita. Siis kun ne tuli seinään, niin ne oli vaan puolikkaita... Kai kaikki tajus. ;)
Klubipubis (kirjottelen tän nyt joka toinen kerta c:llä ja joka toinen k:lla :D) oli paljon porukkaa ja tosi kivaa musaa. D joi vaan appelsiinimehua, kun oli ottanu neljä särkylääkettä ennen lähtöä. Ja ei se muutenkaa oikeen juo noita alkoholipitoisia juomia. Mä join Virtasia. Mentiin tanssimaankin, ja meil oli tosi hauskaa. Pitkästä aikaa juteltiin niin, kun ennenki. Loppuilta sit meni meiän pöydän vieres tanssimiseen, kun ei vaivauduttu menee tanssilattial asti.
Mua luultiin taas puolalaiseks... Ja nyt kysyin, et mistä se johtuu, ja herra sano, et tääl on niin paljon puolalaisia, et siks tuli eka mieleen.
Yks mies sano mulle jotain, kun kävelin ohi vessasta tullessa. En kuullu mitä, ja kun pysähdyin kysyy mitä, se käänty jo poispäin. Mä vaan jatkoin matkaani, kun en halunnu jäädä seisoo tyhmän näkösenä miettimäs, et sanoks se vaan jotain, mitä mun ei pitänytkään kuulla.
Myöhemmin se kai välillä näyttiki mulle jotain, mut en mä nähny tarkkaan, kun mul ei ollu piilareita. Ootin, et jos sil oli asiaa, tulis juttelee. Ei tullu. Me oltiin sit baaris loppuun asti, vaik aattelin, et D:tä ei varmaa kiinnostais olla siel niin pitkään.
Sulkemisaikaan palloiltiin oven ulkopuolella, kun D puhu puhelimes jonkun kaa. Sit tää mies tuli kaverinsa kaa ulos ja sano, et ois tarjonnu juotavaa. No voi hitsi, meni ilmaset juotavat ohi suun!
;D Enhän mä ollu sen viittomisista mitään tajunnu, et yritti kysyy, jos haluun juotavaa, kun mulla ei ollu niit piilareita päässä! Sit se kysy, mihkä ollaan menos, ja et voidaan lähtee niitten kaa keskustan Tigertigeriin. Kysyin, et onko järkee, kun sekin menee parin tunnin päästä kiinni, mut sanoivat olevansa menossa. Olin et ok, jos se on vaan D:lle ok. Sit D olikin hävinny johki! Ja tää mies osotti mulle puhelinkoppia ja kysy, onks sun kaveri tuolla. Joo! Menin kopille kysyy, et mitä D siel teki. Kuuli puhuu kännykkään paremmin... ;DMentiin sitten taksilla, ja matkalla suunnitelmat jo muuttukin. Päätettiin mennä johki paikkaan lähempänä. Sinne päästyämme, paikka olikin just sulkemassa, joten ei sit mentykään sinne. Mies (S) soitti meil taksin kotiin, kun oli hänen syytään, et mentiin sinne ihan turhan takii.
Mä menin kolmen aikaan nukkuu ja heräsin itekseni viideltä. Sit kohta lapset alko heräilee. Eli kahen tunnin yöunien jälkeen mentiin aamulla uimaan lasten kaa. Aattelin, et mikäs tässä, kun pääsen uinnin jälkeen koisimaan, kun on muuten vapaapäivä. En sit vaan kerennytkään. Päätettiin lähtee Luonnon historia -museoon, tai miten toi nimi nyt kuuluukaan suomentaa... Mun ei tiettykään ois tarvinnu mennä mukaan, mut kun halusin nähä paikan. Muun muassa T-rexin ja sinivalaan oikeessa koossaan.
Iso T-rex jäi näkemättä, kun se oli talviremontissa... Ja sinivalaan hohto meni siinä, kun se oli kokoonsa nähden aivan liian pienessä huoneessa. Ja ympärille tupattu niin paljon muita eläimiä, et jäi ihan varjoon. Kuviakin yritin ottaa, mut ei niist saa selvää, kun on niin läheltä, ja oli ihan liian pimeetä. Katoissa oli kyl ikkunat, joista ois varmaan valosaan aikaan tullu huoneeseen enemmän valoa, mut nyt ku me oltiin siel, oli jo pimeetä.
Kun nähtiin sellanen liikkuva dinosaurus (liikutti päätään ja etujalkojaan), joka karjahteli, lapset oli ihan lumoutuneita! Ja sit A alko hyssyttää sitä, et oli kuulemma liian äänekäs!
Ulos tullessa rakennus näytti tosi mahtavalta, kun oli pimee, ja paljon valoja rakennusta valaisemassa ja siel sisällä. Ulkopuolella oli myös puissa jouluvalot, ja sitten oli luistelua varten jääkenttä! Se oli avattu just pari päivää sitten. Jäätiin kattoo luistelijoita, ja se vasta olikin hauskaa huvia!
Suunnilleen kaikki oli jäällä armaan ekaa kertaa, joten voitte kuvitella, miltä se näytti... Mutta sääliksi kävi niitä, jotka pyllähteli jäälle, koska jään pinnalla oli runsas kerros vettä, kun jää oli sulaa. Varmaan, kun ei ollu tietenkään miinusasteita. Tuonne minäkin haluun viel mennä, oli tosi kiva tunnelma jouluvalojen loisteessa hämärässä. =)A:lla on ollu tapana kiljuu, kun on innoissaan jostain. Nyt se on viel lisääntyny, ja tänä päivänä yritettiin rajottaa sitä mahollisimman paljon, ja sanoo, ettei sais tehä sitä. Se kun ei oo mikään hyvä juttu, kun ollaan ihmisten ilmoilla. Ja sit A ite on aina sanomas kaikille (niin ku vaik dinosaurukselle...
), et ollaan liian kovaäänisii...Sunnuntaina, 12.11., mentiin aamulla kirkkoon. Kirkon jälkeen lounas, ja sit soitin isälle isänpäivä-onnittelut. Puhelinkortista loppu raha, ja aattelin viel soittaa siskolle, joten lähin ostaa uutta korttii. Ku yritin soittaa uudella kortilla ja näppäilin tunnusluvun, se väitti, et ei oo voimassa. Koitin toisen kerran, ja sama juttu, ja sano, et mul on enää yks kerta jäljel koittaa. Lähin sit takas kiskalle, josta olin kortin ostanu, ja valitin, et ei toiminu. Mies soitti mun kortin numerolla ja näppäili pin-koodin. Ja se toimi normaalisti!
Mä olin siis vaan näppäilly koodin kaks kertaa väärin... Mikä ei oo ihme, kun näitten lankapuhelimen numerot on sellasii, et se ei meinaa ottaa niitä painettaessa, saa aina painella samoja näppäimiä monta kertaa.Mentiin lasten kaa käymään autolla pidemmällä kaupassa, ja mä sain ajaa, kun halusin. Oli kiva ajaa eri reittejä ja isompaakin tietä. =) Ajoin yhes vaihees sellast tietä, mistä ollaan useesti menty, mut mä en oo ajanu sitä. Siin oli kaks kaistaa, ja kysyin, kummal mun kannattaa olla. Perheen äiti sano, et ei oo välii. Mä mietin seuraavaa kääntymistä, pidemmän matkan päässä, ja kurvasin nopeesti toiselle kaistalle, kun takaa oli tulos auto. Äiti purskahti nauruun, ja olin et hetko, mitä mä nyt tein! Olin siis aivan turhaan vaihtanu kaistaa, kun kaistat yhdisty siinä heti sen jälkeen, ennen ku taas myöhemmin erottu kaheks kaistaks, mitä mä jo tossa vaihees muistelin... Niin äitiä siis huvitti, kun olin niin nopsaa kaartanu äkkii toisen auton eteen, ja sit sain kuitenki liittyy samaan kaistaan sekunnin päästä...
:DL oli koko päivän tosi itkeväinen joka asiasta, ja A taas sano koko ajan joka asiaan, et on surullinen. =/
Leivoin taas illalla, lasten avustuksella uuden suklaakakun, kun edellinen oli loppu, ja teki mieli makeeta!
Nyt laitoin kakun kahteen eri vuokaan, niin paistu nopeemmin, kun ei ollu niin paksuja.Maanantaina, 13.11., vein A:n, sekä naapurin pojan autolla kouluun. L:n haku koulusta, ja yhes sen kaa hakee A koulusta tuplarattailla. Mulla on kasvanu isot hauikset näitten tyttöjen työntelystä.
Kun eivät ole mitään ihan keijukaisia. :) A:n koulussa näin yhellä pojalla vielä shortsit koulupukuna! Siis enää ei oo niin lämmin!!!!! S kirjotti aamulla, et jos mennään illal drinkeille. Mun sit piti soittaa eka AA:lle, et ollaanko me menos ulos, kun perjantaina puhuttiin, et jos maanantaina mentäis. Se lupas soittaa viikonlopun aikana, mut niin AA:ta, et ei soittanu. Se oli, et joo, tottakai ollaan menos. Mikä nyt ei tosiaankaa oo tottakai, kun kerran piti lauantaina jo mennä, ja taas sillonki se oli liian kiireinen. S kaa sovittin sit menevämme keskiviikkona ulos.
Lähin puol kuuden aikoihin tuubilla Bayswateriin, jossa nähtiin AA:n kaa. Mentiin leffaan kattoo Borat-leffa. Oisin saanu opiskelijakortillani lipuista alennusta, mut mä en ikinä muista, et mul on sellanenki käytettävissä nyt täl hetkel! Eli ei oo ikinä ees mukana. Oli kyllä taas sellanen typerän hauska komedia, että... Just näitä mistä AA tykkää! No oli siinä oikeestikin hauskoja juttuja. Ennen leffaa käytiin ostaa vedet kaupasta. Otin vaan saman pullon, minkä AA:kin, ku luin, et siin luki normaali vesi (ei poreilevaa...siis en millään muista mitä tää "poreileva" on suomeks!). Kumpikaan ei oltu huomattu, et oli mandariinin makusta vettä! Mut mä kyl tykkäsin siitä, oli tosi hyvää.
Leffan jälkeen syömään italialaiseen. Meil oli pöydällä oikeen kynttilä palamassa, mut AA sit päätti, et sellasta ei tarvita siinä liekehtimässä...! Muka vahingos puhalsi sammuksiin. =/ Mä en saanu nauttii kynttilä-tunnelmasta!
Kun tykkään kynttilän valosta. :DPäivällä kuulin keittiössä seinästä rapinaa. Ihan ku hiiri, mut aattelin, et ei kai täällä. No ennen ku lähin ulos illal, näin jotain vilahtavan keittön lattialla. Sit näin sen uusiks, ja se oli ku olikin hiiri! Huusin D:tä kurkku suorana. En sen takii, et oisin pelästyny, mut en tienny, mitä sil pitää tehä. :D No ihan ku D ois voinu mitään tehä... Varsinki, kun hiiri oli jo menny astianpesukoneen alle aikoja sitten, kun D kerkes alakertaan. Tosi pienestä välistä se meni. Perheen äiti mietti myöhemmin, et miten se on voinu päästä sisälle taloon, ja ainoo, mitä keksi, on sellanen, vastatehty, reikä autotallista varastohuoneeseen. Siin on ritilä, mut niitten pienien rakojen kautta se on varmaan tullu, kun kerran mahtu astianpesukoneen allekin. Ja kun tääl ei oo ollu ennen hiirulaisia, niin se tuntuis ainoolta vaihtoehdolta. Nyt sitä ei kyl oo näkyny sit sen jälkeen. Eikä mitään jälkiäkään siitä. Ei papanoita, tai nakerrettuja jauhopusseja, tai muuta.
Tiistaina, 14.11., vein A:n kouluun rattailla. L:n haku koulusta, ja iltäpäivällä hain A:n yksin (ilman L:ää), kun olin jättäny rattaat aamul koululle.
L:llä oli aivan mieletön itkupäivä. Se itki aivan joka asiaa. Kun oltiin ylittämäs tietä, kun hain sitä koulusta, se irrotti käden keskellä tietä. Nappasin kädestä kiinni, ja sanoin, et tietä ylittäessä on aina pidettävä kädestä kiinni. Se alko itkee sitä. Sit kun ei lopettanu, ja ei suostunu tulee kotiin päin, otin sen syliin, ja aloin kantaa kotia kohti. Siitäkös se taas alko huutaa, et haluu tehä ite. Mä laskin sen alas, ja sanoin, et voi nyt kävellä siitä asti, tai kannan loppumatkankin. Lopettihan se sit lopulta huutamisen, ja suostu menee oikeeseen suuntaan. Kotona ei syöny lounastaan kunnolla, ja halus mennä välillä vessaan. Kun pyysin pesee kädet, se ei suostunu, ja kun mä pesin ne, alko huutaa sitä. Sit kysyin, haluuko enää syödä, ja sano, et ei, ja mentiin ylös. Heitin ruoan roskiin. Jonku ajan päästä se tuli sanoo, et haluis syödä, ja sanoin et heitin ruoan pois, et nyt on ootettava välipalaa. Myöhemmin L oli kiipeilemässä yläkerran rappukaiteessa, ja sanoin vaan ihan nätisti, et tuu alas, et et saa kiipeillä siinä, kun se on vaarallista, kun voi pudota alas, ja alko taas huutamaan... Iltakylvyssä pyysin sitä pesee ite, ja kun ei tehny sitä, mä tein, ja sit alko huutaa taas jälkeen päin, et hän haluu ite tehä. Yöpuvun kaa sama. Olin laittamas yläosaa, ja ei antanu laittaa sitä. Kun sit laitoin housut, niin alko huutaa, et eka yläosa, et haluu ottaa housut pois. Äiti meinas, et L on tulos ehkä kipeeks, kun aina sillon on kuulemma tosi kiukutteleva. Varmaan ikävöi isäänsäkin, kun aina itkiessään huusi isää ja äitiä (sekin on niin paljon pois kotoota...). Ja sit aina halus haleja itkun jälkeen. Halipula pikkusella. =/
Kun L oli leikkimäs mun huonees iltapäiväl, se leikki Lego-auton kaa sillee, et ajo sen mun sängyn alle. Sit se vahingos löi päänsä sängyn reunaan. Ei siis pahasti, ei alkanu itkee tai mitää. Sanoin, et oo varovainen. Hauskaa siin oli, et se löi päänsä viel kaks kertaa uudestaan, ihan samanlailla!
Ja oli aina vaan hölmistyneen näkönen sen jälkeen. =) Hassu, kun ei siirtyny siit mitenkään, vaan jatko leikkii samanlailla.Keskiviikko, 15.11. ...siis eilinen!!
Vein aamulla A:n ja naapurin pojan koululle. Hain L:n koulusta, ja A L:n kaa tuplarattailla kotiin. Vaikka en ois tuplarattaita tarvinnutkaan, kun L halus kävellä koululta. Sit A:kin tietty halus kävellä. Ja sit ne käveli melkeen koko matkan! Varmaan ois kävellytkin, mut kun matkan teko vei aika kauan, niin sanoin yhes vaihees, et jos tulisivat vähän matkaa istuu rattaisiin, ja voivat sit taas kävellä lähellä kotia. Ja niin tehtiin. Mut siis kävelivät tosi pitkän matkan koko matkasta. =)Mä kävin päiväl ostaa kaupasta jotain, mitä kotona tarvittiin, ja sorruin ostaa suklaata ja nameja...
Huomas sit illemmal, et maha ei ois tarvinnu ihan niin paljon herkkuja... =/L:llä oli nyt hyvä päivä, ei ollu ollenkaan itkunen. Tai sanoko D, et aamulla oli kouluun mennessä vähän ollu. Kuulemma joinain aamuina ei ois halunnu jäädä kouluun. Mut opettajat kyl sanoo aina, et sen päivät on menny hyvin...
S nappas mut kyytiin tuubiaseman eestä puol ysi. Ajettiin läheiseen "kylään", missä päin en ookaan viel käyny. Kun tulin autosta ulos, ovi kolahti katukiveen, joka oli ihan mielettömän korkee, siin ei ollu jalkakäytävää. Olin nolona, et sori! S vaan sano, et ei se mitään, kun kyseessä on työauto. Ok... :) Istuskeltiin sellases kivas ravintolas, joka on ruokapaikkakin. Mä join ihan liikaa Redbullia...
Siis join Virtasia muutaman, mut sit viel päälle ne Redbullit, mitkä ei ollu mahtunu lasiin, kun antoivat tölkit pöytään. Ihan vika tikki, koska yöllä heräilin ihan koko ajan! Ihan ku en ois missään vaihees nukahtanutkaan, vaik olin väsy!  Kotona olin siis jo ennen kahtatoista.Oltiin S:n kaa tekstattu aiemmin, ja se ties mun olevan 23-vuotias. Nyt tuli jotain puhetta iästä, ja se sano, et luuli eka et oon jotain 29. SIIS HALOO!!! Kiva!
No se ite on 27. Ja perusteli kyllä sit sillä, et näytän vanhemmalta sen takii, miten pukeudun ja käyttäydyn. Niin kuin nainen/aikuinen, en niin kuin yleensä 23-vuotiaat... Ok... Sanoin vaan, et kiitos kai. Et toivottavasti en näytä muuten niin vanhalta! Ja yritti vakuutella, et ei tosiaankaan. No kyllä mustakin on tosi vaikee arvioida ihmisten ikää. Itekin luulin AA olevan jotain lähempänä 30 (alle siis kuitenkin), ja on 24. Ja seki oli vaan siks, et vaikutti niin aikuismaiselta. Ei kyl enää vaikuta, kun paremmin tuntee! Ihan on 24, just ja just! ;DS sano, et mun eglanti on hyvää, kun en oo ollu tääl niin kauaa. Kiva kuulla. =) Vaik se vois olla kyllä parempaakin... S ei kyl kirjota itekään tekstareihin useinkaan oikeen, mut ehkä se on sitä, kun tekstareihin lyhennellään sanoja, tai kirjottaa vaan nopeesti, et tulee siks virheitä... Sano kyl, et on koko ikänsä asunu tääl. Vanhemmat on siis intialaisii, toinen puoliks italialainen.
Tänään. Pitkästä aikaa tämä sana! Tänään! :D Siis tänään oli sit aamulla ysiltä kouluun meno. Olin ihan ok aamulla (siis en niin kauheen väsynyt), hereillä tietty ennen kellon soittoa, kun koko yön olin hereil! Ja ekan kerran sit olinkin koulussa ajallaan niin, et ei tarvinnu pitää matkalla mitään kiirettä. :D Tauolla yks pakistanilainen (O), meiän luokkalainen, oli menos kahville, ja kysy, jos haluun tulla mukaan. Menin sit kaakaolle. Kiva, kun tutustuu vähän kaikkiin luokkalaisiin, aina vähän eri tyyppeihin.
Tauon jälkeen alko väsy painaa ihan mielettömästi...
Onneks meiän kurssi on sellasta lepposta, ja opettaja kans sellanen lepponen. Ainoo, et en sit tiiä, onko tosta kurssista niin paljoo mulle hyötyy... Kaikki muut on vähän samaa mieltä, et ei oo niin hirmu tärkeen olonen kurssi. Ens viikol on muuten koe! Lukemiskoe.Kotiin tultuami kaaduin melkeen heti sänkyyn, ja nukuin muutaman tunnin, pätkittäin. Ja nyt oon sit ahkeroinu tän blogin kaa ja VIHDOIN pitkästä aikaa saanu kaiken ajan tasalle!
Tässä vielä ainoot onnistuneet dino-kuvat. Ja museo ulkoota hämärässä, sekä luistelukenttä jouluvaloineen. Vaik tosta nyt ei saa mitään selvää luistelusta... =/ On nii paljon ihmisii eessä. November 14 Arkea viime viikoltaMaanantaihin, 6.11. Aamupalalla tytöillä oli nuket sylissä, ja L sano et vauvakin syö aamupalaa. Olin et voi kun kiva, joo joo. Kunnes katoin, syökö L aamupalaansa, ja näin sen syöttävän nukkea omalla lusikallaan ja muroillaan! =oO Ja kun kielsin sen, ja menin siivoo jälkiä, niin eiköhän A sit tehny saman perässä... Tottakai.
Vein A:n kouluun rattailla, hain L:n päivällä sen koulusta, ja myöhemmin A rattailla takas koulusta. Mennessäni hakee A:ta, menin yhen lähel olevan hotellin kautta, kysyy hintoja työkaverille, joka tulee tammikuussa. Sain suoraan käteeni hinnaston, ei tarvinnu mitään erikseen kysellä.
Luin A:n reissuvihkoa, ja siel oli merkintä, et se oli puhunut Syah:n synttäreistä. Ihmettelivät, kun äiti ei ollu kirjottanu viikonloppukirjeeseen mitään mistään synttäreistä. No Syah oli siis luultavastikin minä, ja mun synttäreistä on kaks kuukautta... =)
Tiistaina, 7.11., naapurin pojan piti tulla aamulla mun kyydillä kouluun, kun käyvät A:n kaa samaa koulua. Sen äiti tuli aamulla ovelle, et poika ei haluukaan tulla. Ujosteli varmaan. Vein sit kuitenkin A:n autolla, kun ois muuten tullu kiire.
Kun menin hakee L:n koulusta, ja lähettiin kävelee kotiin päin, se halus vaan seistä keskel jalkakäytävää kattomas, ku koulukaverit ja niitten vanhemmat lähtee. Sanoin monta kertaa, et mennään kotiin, mut L halus mennä takas koululle, ja alko yhtäkkii itkee kurkku suorana. Kun ei lopettanu, otin sen kädestä kiinni, ja aloin taluttaa kotiin päin. Siitäkös huuto koveni, et hän haluu tehä ite. Kysyin, että mitä haluu tehä ite, vaik vastauksen jo tiesinkin. L käveli samaan kohtaan, mis oli alkanu itkee, ja sieltä sit piti kävellä ite. Loppumatkan pidin kädestä kiinni koko matkan, kun ei lopettanu huutamista kun pyysin. Ei siis sit enää loppumatkalla huutanu. Ja kun kotona pyysi anteeksi, ja kysyin, miks alko itkee, sano, et ei tiedä.
Iltapäivällä menin hakee A:n isoilla rattailla, L mukana. Kun A tuli ulos, L lähti juoksee koulun pihalla, ja kun lähin sen perään, hukkasin A:n. Menin äkkii kattoo porteilta, et ei vaan lähteny ulos koulun pihalta, ja ei näkyny missään. Sit L käsipuolessa takas pihalle, ja yritä siel sit kaikkien punalakkisten joukosta löytää yks tietty...=oO No kohta näin A:n ovella, puhumassa jollekin aikuiselle, varmaan yks opettajista. Siis luuli varmaan hukanneensa mut, ja meni kysyy apuu. Fiksu lapsi. =)
Nyt kun tytöillä on talvitakit, ne on tietty paljon pulskempia, ja ne on huvittava näky, kun istuvat tuplarattaissa vierekkäin, kun hyvä kun mahtuvat sinne! Ja sit ne istuimet menee silleen, et peppu on tosi syvällä, niin et näyttää tosi suloselta, kun ne on siel syväl paksuine takkeineen. =D Ja kotiin päästyämme L yritti tulla rattaist ulos, mut eihän se sieltä omin avuin päässy sit kömpimään! Kysyin, et ootko jumissa, ja sano et joo. ;D
Lasten välipalan jälkeen jälkeen kysyin D:ltä, jos lähettäis pyöräilee lasten kaa. Se oli, et joo, minne. Öö...talon eteen. Se sano, et ei tuu siihen seisoo, et mennään johki joku lenkki. Kyllä mulle sopii, mut kun A ei polje sitä pyöräänsä. Mentiin sit, ja D veti A:n pyörää koko matkan. Ne meni aluks vauhdilla eellä, kun L:llä kesti lähtö vähän kauemmin. Kun saavutettiin ne vihdoin, kysyin, onko A polkenu ollenkaan, ja D katto surkeena, et ei, ei kertaakaa.
Kun työnnettiin A:ta juosten yhessä D:n kaa, mentiin niin lujaa, et A aatteli hypätä kyydistä pois kesken kaiken! Hyvä ettei kaaduttu! Vai oltiinko kaatumas jo sitä ennenkin.. Ei kai...! Mut hauskaa oli. Ainoo, et A ei saanu mitään liikuntaa, kun istu vaan. =/Keskiviikkona, 8.11., naapurin poika suostu tulee kyytiin aamulla. :) Ja voi kun olikin kiltti. Kun käveltiin autolta koululle, yheltä pihalta oli tulos auto, joka oli paikoillaan, kun tiellä oli niin paljon autoja, et ei ois päässy mihinkään väliin. Kun A oli menos piharisteyksen poikki, poika laitto käden sillee suojelevasti sen eteen. Se aatteli, et jos auto tuleekin pihalta. =)
Kun menin hakee L:ää koulusta, menin postin kautta. Olin viemäs isälle kirjettä, kun sunnuntaina ois isänpäivä. Tiedän, et "pikku" posti on kii johki aikaan päivästä, mut en muistanu yhtään millon. Kun menin ovelle, se oli kiinni, on ollu aina apposen auki, kun on ollu auki. Koitin nyt viel avaa sitä, et jos se oli nyt kii, kun oli kylmemmät ilmat. Ei auennu. Ja sit näin sisällä miehen näyttävän jotain, ja aattelin, et se näyttää, et ovat kiinni. Pois päin lähössä aattelin, et ehkä en osannu avaa ovee oikeen, ja mies yritti näyttää, miten avaan sen. Ja sieltä postilta päin tuli joku nainen just ennen mua, et ehkä se oliki auki... No en enää kehannu kääntyy takas. :)
Kun L oli syöny lounaansa, ja olin lukenu sille pari kirjaa, olin lähös isoon postiin. Sinne pienempään en samana päivänä enää kehannu mennä! :D Ja hyvää liikuntaa kävellä vähän kauemmas. L halus tulla mukaan. Sanoin D:lle et ollaan menossa, ja sit D päätti kans tulla mukaan! =oO Oli kuulemma luvannuki L:lle näyttää jouluvaloja kaupoissa. =) Mentiin rattaitten kaa, kun halusin kävellä vähän rivakammin, kun L:n tahtia. Kyllä me jo nähtiin jouluvaloja, mut pimeellähän ne on paljon hienommat.
Sit haettiin A koulusta tuplarattailla L:n kaa. Oltiin menos käymään toises lähel olevas hotellis kysyy hintoja, mut siel oli ovet kiinni. Joku nainen ajeli siihen pihal autol, ja jotain huus, et on suljettu. Et olikohan koko hotelli suljettu...
Naapurin poika tulee siis vaan joskus aamusin mun kyydillä, kun sen äitillä on kolme poikaa vietävänä eri aikoihin, niin helpottaa sen aamuja. Iltapäiväl hakee sen isomman samal, ku yhen pojista viereisestä tarhasta.
Kun vaihdoin A:lle kotivaatteet, mun huuli aukes... Vaarallista touhua! :D Olin kumartuneena A:n yli, laittamas sukkii sen jalkaan, kun se päätti alkaa pomppimaan... Ja tottakai sen pää osu mun leukaan, ja hampaat huuleen. Tuli ihan verta ja oli arka jonkun aikaa. =/ A kyllä tajus heti, että oli vahingos satuttanu mua, ja pyys anteeks. Sulonen. =)
Alkuviikosta muuten tein jauhelihasoppaa. Pitkästä aikaa jotain kunnon ruokaa. Tai mä siis luulin tekeväni normaalia jauhelihasoppaa, mut siitä tulikin jotain kinkkusoppaa... =oo Kun otin jauhelihan pakkasesta, katoin jo sillon, et se näyttää vähän jännältä, ei niin ku ollu niin pientä ku jauheliha yleensä. Aattelin, et näil on tääl vähän erilaisii jauhelihoi... Sen tavallisen lisäks, mitä näil on ollu ennen. Paistettaessa sit liha alkokin muuttuu vaaleeks, eikä ruskistunu. Haju/tuoksu oli myös eri. Oli ihan pakko raijata paistinpannu yläkertaan ja kysyy viel D:lta. Se oli ihmetelly samaa tehdessään ruokaa lapsille, ja päädyttiin sit siihen, et se ois possua. Ei voi olla mitään pilaantunutta, kun oli just ostettu. Ja siis meil ei ollu mitään paketteja enää jäljellä, kun ne heitetään pois, ja laitetaan liha pussiin, kun pakastimes ei oo muten aina tilaa. Hyvää soppaa kyllä tuli.
=DTorstai, 9.11. Kouluun aamulla. Minä siis. Koulun käytävällä törmäsin heti siihen iranilaiseen, joka oli viime viikolla pyytäny puhelinumeroo... Se kyseli, et miten oli viikko menny. Yritin saada kaikesta selvää, mut senki puhetta mun on vähän vaikee ymmärtää. Rapuissa joku toinen meiän luokkalainen tuli juttelee sille, ja yritin karata luokkaan aiemmin. Menin istuu yksin neljän pöydän rykelmään ja toivoin, et tää mies ei tulis siihen samaan. Ei tullu, ja mäkin siirryin sit loppujen lopuks. Yhen toisen tytön viereen, kenen kaa oltii yks tunti oltukin samas ryhmäs. Kaikki tuli taas tunnille myöhäs... Ja meit ei ees käy siel enää niin paljoo...
Kun tuli tauko, mentiin sit taas, sattumoisin, tän iranilaisen kaa rappusii alas samaan aikaan. Se kysy taas, jos oo menos kahvil tai teelle. Ei kun meen vessaan, ja kiiruhdin ohi... :D
Koulusta kotiin, soppaa lounaaks, unta puolisen tuntii. Sit lähin Brent Crossin ostariin. Halusin johki ulos kiertelee. Menin bussilla, ja bussi jätti meiät jonnekin tien varteen. Kuski sano vaan, et tää on vika pysähdys. Seurasin sit vaan ihmisii, ja toivoin, et ne on kans menos samaan paikkaan. Tiesin siis, et ollaan jossain lähellä, mut en nähny ostoskeskusta vielä. Helposti sinne löysin, ja kun menin eka kattoo, miten busseja menee kotiin, näin, et piha oli remontis. Siinä syy, miks bussi ei tullu pihalle asti. Mut siin pihal oli kuitenki mun bussin numeroinen bussi, eli kotiin pääsisin siitä.
Shoppailin uudet alusvaatteet, kun alushousut sai kaupan päälle rintsikat ostaessa. Ja liike oli se sama alusvaateliike, mis R:n kaa käytiin Oxford Streetillä. Täällä käyn sit kunnon liikkeis, kun Suomeskaan en koskaan... :D
H&M:stä löysin biletopin itelleni. Harmaa/hopee, aika ihana. Kun vaan pääsis käyttää sitä jossain...joskus... =/ No onneks Suomes mennään muodis jäljes, niin voin hyvin käyttää sitä sit siel, ku oon takas. :D Olin just jonottanu kassoille sen topin kaa aika kauan ja menos maksaa, kun huomasin sellasen ruskeen kaulahuivin, mitä oon ettiny. Menin sit kuitenki eka maksaa topin. Sit kattoo huivii, ja se oli just sen värinen ihana ruskee, kun sopii mulle hyvin. Eli ei kun sitten uudestaan jonottaa kassoille... Ja jono oli tietenkin vielä pidempi. =/
Sit ostin ripsarin ja kynsilakan ja jotain tollast pientä.
Ostarin keskelle oli laitettu valtava tekokuusi. Kun kävelin sen ohi, siihen ympärille oli kerääntyny paljon ihmisii, ja sit ihmiset alko yht'äkkii laskee numeroita alaspäin. Kun pääsivät nollaan joulukuusen valot sytty! Paikalla oli joulupukkikin! :)
Kotimatkalla ajoin vahingos pysäkkini ohi, kun oli pimeetä. Tai huomasin just siin pysäkin kohal, et siinä se on, ku oltiin pysähdyksis liikennevalois. En viittiny lähtee rynnii ulos, ja menin sit meiän keskustaan asti. No ei sielt nyt ihan hirmu paljon pitempi matka oo. Ja kävely on hyväks! :)
Jee, oon saanu tänään kirjotettuu monta päivää! Nyt kello on puol kymmenen, ja väsy painaa. Katon viel jotain netistä nopeesti ja sit unten maille mahollisimman pian. Äiti lähti kotiin, mulla taas paluu "arkeen"Siitä reissusta vielä, kun vein A:n ekan kerran autolla kouluun, vaan yhen ajamiskerran jälkeen perheen äidin kaa. Kun hain A:n ja olin parkkeeranu meiän talon eteen, oven avatessa joku alko piippaa. Tiesin, et valot piippais, jos jäisivät päälle, mut en ollu ees valoja käyttäny. Täällä kun ei tarvii valoja käyttää, jos ei oo hämäärää/pimeetä... Mietin ihan simokauan mistä voi olla kyse. Koittelin kaikkia vipuja ja en tajunnu mikä voi olla kyseessä. Sit yritin soittaa perheen äidille, jos se osais auttaa. Se ei vastannu, ja aattelin, et otan nyt A:n sit ulos autosta. Oven avatessa kuulu taas piippaus, mut se loppu, kun otin avaimet pois virtalukosta! Siis auto muistutti, ettet vaan unohda avaimia autoon... No just. Ei tullu pieneen mieleenikään. :D
Sit ku päästiin sisälle, perheen äiti soitti mulle takas, ja selitin miks soitin. Hän jo oli ollu huolissaan, et nyt on sattunu jotain auton kaa, kun soitin siihen aikaa, kun A piti hakee koulusta! :D Olikohan koko päivän miettiny, miten mun ajo menee! :D
Sitten sunnuntai, 5.11. Heräsin kylvettää ja pukee lapset. Ne meni sitten äitinsä kaa aamupalalle, kun minä lähin lentokentälle äitin ja J:n kanssa. Kysyin viel metroasemalta, et jos ne tietää nyt jotain siitä katkosta liikenteessä. Lipunmyyntiukko meni tarkistaa asian jostain, ja tuli sit sanoo, et joo, siel on katkos vikalta asemalta kentälle. Niin ku netissä oli ollukin. Mutta bussi menisi sitten sillä välillä. Mentiin siis sit kuitenkin metrolla. Siellä olikin ihmisiä neuvomassa selkeesti mihin mennä, kun piti vaihtaa bussiin.
Lentokentällä laukut menemään, halit, ja lähinkin jo kohta takaspäin. Mietin, et mistäs se bussi menee, mikä mun pitää ottaa, et pääsen takaspäin. Mutta sit tajusin, et onhan ne varmasti neuvomas siel metroporttien eessä. Ja niin olivatkin. Hyvin löysin siis kotiin. Niin kuin myös äiti ja J kentällä oikeeseen koneeseen, kun siitäkin sai olla vähän huolissaan, kun eivät ymmärrä kieltä paljon mitään.
Metrossa annoin paikkani sellaselle miehelle, jolla oli matkalaukku, kun istuin sillee reunas, et siihen se sit sai laukun viereensä. Mä istuin viereisel paikal. Siin oli toinenki mies, jonka kaa se tuli. Ne puhu keskenään muuta ku englantii. Sit kohta alkovat puhuu munkin kaa ja kiittivät paikasta viel. Ne oli Portugalista, ja se toinen asu tääl, ja toinen oli just tullu. Se joka oli just tullu, puhu mun mielestä ihan hyvin englantii, mut sano mulle, et jos voisin puhuu hitaammin, kun hän ei puhu niin hyvin! =oO Ai mä puhun!
Mä taisin kans vaan puhuu niin epäselvästi, et ei saanu siks selvää. :D Kun olin nousemas metrosta, toinen mies kysy, jos haluun lähtee joskus johki kahvil tai jotai, ja kun näytin hieman hämmentyneeltä, sano antavansa numeronsa mulle, niin sit se on sit musta kiinni tai jotain. Ok... Juu en oo soittelemassa. Olivat vähän vanhempiakin kuin minä...Kotiin päästessä menin suihkuun, siivosin huoneen vieraiden jäljiltä (ihan kun ne nyt hirmu sotkua ois saanu aikaseks! :D ) ja pesin pyykkiä. Mulla oli paljon aikaa ihan vaan itelle, koska lapset oli äitinsä kanssa melkeen koko päivän reissussa. Aamulla ne meni kirkkoon, kun menin kentälle, ja sen jälkeen ne meni jonnekin, vissiin sen isän veljen kanssa. Kun ne tuli iltapäivällä, ne oli äidin kanssa olkkarissa lukemas, ja sit vaan syötiin päivällinen ja lapset nukkuu. L oli kuulemma kiukutellu koko päivän, ja kirkossa olo oli ollu jotain aivan kauheeta, mut eipä ihme, kun menivät ilotulitteiden takii niin myöhään nukkuu. Piccadillyllä, Regent's Parkissa, Oxford Streetillä, metroissa, metroissa... =/Tää sininen on tylsä pohja, kun melkeen mitkään värit ei meinaa näkyy täs...
Lauantaina, 4.11., mulla oli vapaapäivä, ja aamupalan jälkeen suunnattiin Piccadilly Circusille.
Pakko tähän väliin kirjottaa perheen leivänteoista, kun tuli tosta aamupalasta mieleen. :D Siis tääl on leipäkone, joka tekee aivan ihanaa leipää. Ja se on tosi kätevä, kun laitat vaan kaikki aineet koneeseen, niin se tekee kaiken muun. Ja saa sitten moniviljaleipää, ei tarvii syödä kaupan pullamössöjä. No perheen äiti sano joskus unohtaneensa laittaa aineitte joukkoon vettä, jolloin leipä ei tietenkään valmistunut, ja nyt viime viikolla se unohti veden samanlailla taas! Sitten D:n leivät...! :D On aina ylläri, minkä näkönen leipä koneesta tulee ulos, kun se on laittanu leivän tulee! Välillä leipä on ollu lättänä, välillä reikä keskellä, aineet sekottumatta... Se ei oo aina saanu laitettuu oikeeta ohjelmaa, kun se ei nää sitä pientä tekstii kun pitää valita, millasen leivän tekee. Mä en ymmärrä, miten se on pärjänny ilman laseja... Luulis, et elämä on tosi hankalaa... No sit edellisiltana, ennen ku äiti ja J tuli, se teki leivän, joka näytti oikeen muotoselta, mut vähän tummemmalta. Maku oli jotain tosi erikoista... Jotain palaneen ja mausteisen väliltä... Kun kysyin, et mitä oli koneeseen laittanu, ja oliko muistanu kaikki aineet, niin selviskin, et voi oli jääny pois. Ja siementen sekaan D oli laittanu sellasta lihamaustetta, jota säilytettiin samas kaapis, ku siemenii! Ja nopeesti katottuna näyttää pieniltä siemeniltä.
Leipä kyllä oli ihan syötävää. Jos tykkää mausteista...leivässä... Perheen äiti kyl tykkäs ja luulikin, et mä yritin tehä jotain enemmän suomalaista leipää, kun leipä oli vähän kovempaa! Sillä kerran mäkin sain koneesta ulos pienemmän ja tiiviimmän leivän, kuin mitä piti tulla, aika lähel ruisleipää. Ja mä tykkäsin siitä tosi paljon! Johtu siitä, et laitoin jauhoja, joissa oli jo hiivaa itessään, ja hiivaa sit puolet vähemmän. Eli hiivaa ois silti saanu laittaa saman verran ku normaalisti, kun oli kyse leivän teosta, eikä pullien leipomisesta.J myös siis tykkäs tästä mausteleivästä. Ja pilailtiinkin D:n kaa, et ois vaan voinu sanoo, et on jotain Trinidadilaista leipää! Niilläkin on siel jotain vähän ruisleipää muistuttavaa.
Elikkäs mentiin Piccadillylle, koska pitihän kuuluisat valomainostaulut näyttää äitille ja J:lle. :D Mutta oli oikeesti hyvä, et mentiin sinne, eikä suoraan Oxford Streetille. Löydettiin nimittäin heti ekaks liike, joka myi skottivaatteita, ja kai se oli räätäliliike samalla... No sieltä äiti löysi mahtavat tuliaiset mun siskon pojalle. Skottiruutu-lakki ja -liivi! Otettiin sinivihree-ruutuset, kun se punanen ei ehkä ois ollu yhtä kiva pojalla... Tuliaiset on menny jo perille, ja ovat kuulemma pidetyt. =)
Tän liikkeen jälkeen eksyttiin kattoo sellaselle kujalle (sillee rakennuksen läpi sisällä), missä oli joulukuusi. Halusin sit kuvan sen kaa, kun kerran Harrodsin kuusen kaa ei ollu enää kuvaa.
Sit nähtiin kadulla vanhoja autoja. Toinen puoli kadusta oli suljettu, ja autot oli parkkeerattu ihmisten ihailtavaks. No se sai J:kin innostumaan, mikä oli hyvä, kun pelättiin sen kyllästyvän kuoliaaks shoppailuun ja kävelyyn. :D Siellä seassa oli yhessä autossa Suomen lippu, ja kun mentiin ihmettelee sitä lähempää, pari miestä tuli juttelee Kuopion murteella! Se oli niitten auto. Kertoivat, et seuraavana päivänä ne kaikki autot ajaa jonnekin sadan kilometrin matkan.
Autojen seassa oli paljon ihmisii, jotka oli myös pukeutunu vanhanaikaisesti, naisilla esimerkiks upeita hameita ja hattuja.
Sit mentiin siihen Hamleysin jättilelukauppaan, mikä oli samalla kadulla. Ei siel kauaa viihdytty, kun oli hirveesti ihmisii, ja eihän me mitään lelui oltu ostamas, mut oli kiva nähä paikka. Ehkä joskus käyn yksinäni kaikki kerrokset läpi. :D
siinä tulikin sitten kahvitauko. Kahvilassa kysyivät, minkä kokoiset kahvit otetaan (siis minähän en juo kahvia, mut äiti ja J) ja äiti sano, et isot. No kyllä olikin isot kupit! Kahvatki molemmin puolin kuppia!
Ois ollu nimittäin keskikokokin, mä ku aattelin, et on vaan iso ja pieni... Mä otin kokiksen, ja aivan ihanan suklaaappelsiini-kakkupalan. Meitä ei kiinnostanu kierrellä missään kaupoissa, joten aateltiin, et ois kiva matkustaa bussilla. Aateltiin, että mennäänpä sinne Madame Tussaud'siin, vahakabinettiin. Ootettiin bussia puolisen tuntia, eikä se bussi ikinä tullu. Varmaan siks, kun se yks kaista sillä tiellä, minkä kautta se normaalisti ois tullu, oli suljettu niitten vanhojen autojen takia. Tää pysäkki oli saman tien varrella myöhemmin, missä liikennen meni normaalisti.
Sit päätettiin hypätä taksiin, kun pitihän taksikyytiäkin täällä koittaa. Harmi kyllä ei päästy kovinkaan vanhaan taksiin. Vaik kai ne kaikki on sisältä samanlaisii silti.
Vahakabinetin eessä oli pitkä jono, ja aateltii, et katotaan nyt hetken, millasta vauhtia jono liikkuu. Kun kerran maailmanpyöräänkin pääs tosi nopeesti jonosta huolimatta. Seistiin joku puol minuuttii siinä, kun joku työntekijä tuli sanoo, et meiän kohdalla jonoa saa jonottaa 1½ tuntia!
Siis joutuu tarkoitan! Lähettiin samantien kävelee.Mentiin puistoon, Regent's Parkiin. Eka piti ettii vessat, mikä olikin työn takana. Kartassa oli, et vessat on ihan vieressä siinä, mis seisottiin. Saatiinkin kuitenkin kävellä pitkä matka, eikä löydetty koko vessoja. Sit löydettiin paikkaan jonka tunnistinkin viime käynnistä, ja mentiin sellasiin vessoihin, jois olin käyny aiemmin. Ja siinä lähel oli kans kartta, ja se näytti vessat jotenki ihan oudosti. Ihan ku siel, mis tiesin vessojen olevan, ei ois vessoi ollukaan! No viime kerralla löysin ne kyl kartan avulla, mut se oli ehkä tarkempi kartta, ku oli lähempänä puiston keskusta.
Käytiin kattomas ruusutarha, mistä mulla onki tääl jo kuvia. Kyllä siel muutamia ruusuja kukki, mut ei tietenkään mitään verrattuna kesään. Ja se lampi ohitettiin, mistä on kans kuvii tääl. Sit päätettiinkin jo lähtee syömään. Nyt suunnattiin metroasemalle. Matkalla käytiin viel matkamuistomyymälässä, mistä mä ostin itelleni Lontoo-avaimenperän, ja sellasen mukin. Mukissa on sama merkki kun tuubiasemilla, ja teksti josta mä tuun Lontoon aikoja muistamaan. ;D
Metrolla takas Oxford Streetille, ja syömään siihen paikkaan, jossa käytiin E:n kaa. Kyseessä oli se paikka, mistä mulle tuli vähän mieleen hotelli/laiva, varmaan lattiamatoista johtuen. Ja mistä sai tilattuu hampurilaisaterioita. Sellasen otinkin. Äiti ja J otti kalaa ja ranskalaisii, eli perinteistä englantilaista. Ja sit tajusinkin, et ravintolahan olikin englantilainen! Kun äiti oli aiemmin kysyny, et onko tääl englantilaisii ravintoloita, ja en ollu niitä nähny tai katellu, niin nyt oltiin sit sattumalta sellases. :)
Äitin kun ei pysty syömään vehnää ym., se ei uskaltanu syödä kalan päällä olevaa kuorrutetta. Mä rakastan sitä kuorrutetta, joten äiti kippaili sitä mulle! Kyllä meil oli hauskaa, kun yritettiin tehä se niin, et kukaan ei huomaa!
Oishan sen kalan voinu pyytää varmaa ilman sitä päällistä, mut ei tajuttu.J otti kahvin ruuan jälkeen, ja se oli sitten sellasta myrkkyä, et ei pystyny sitä millään juomaan. Koitti maidonkin kanssa, mitä ei yleensä kahviinsa laita, muttei se sen laimeemmaks muuttunu. =/
Äiti ja J meni vessaan, ja mä pyysin laskun. Tarjoilija kysy, et jos jätän tippiä, kun maksoin kortilla. Laskin äkkii loppusummasta, et joo, kolme puntaa. Sit se sano, et ois kiva, jos jättäisin sen käteisenä ja iski silmää. Joopa joo. No sanoin, et saa kaikki mun kolikot, et en tiiä paljon niis on. Se sit sano, et hän voi kyllä antaa vaihtorahaa... Mun kolikoista tuli joku kaks puntaa enintään, ja se mutisi, et ei siin oo kolmee. :D
Sit lähettiin kävelee Oxford Streetiä, ja siel oli ihan törkeen paljon porukkaa!!! Oli jo kivasti jouluvaloja... Aattelin, et otettais bussi, jolla kateltais kadun vilinää, kun äiti ja J ei ollu viel matkustanu kakaskerroksisel tääl. Ei sit voitukaan, kun muistin, et metrot ei kulje ihan normaalisti viikonloppuna, joten piti eka mennä kattoo metroasemalle, mitkä asemat on suljettuina. Sit oltiinkin jo niin väsyneitä, et päätettiin mennä suoraan metrolla kotiin. Ihan suoraan ei vaan päästykään... Aattelin, et asemat on vaan kii, et kyl niitten ohi pääsee Ealingiin, mut ei se niin mennykään... Siel ois ollu kai bussiyhteydet niitten asemien välissä, mitkä oli suljettu. Metrolla mennessä piti sit eka mennä kahta toista linjaa, ennen kuin päästiin vaihtaa sellaseen, mikä menee Ealingiin. Matka kesti jonkun tunnin! Väkeä oli ku pipoa, sekä metroissa, et metroasemilla!
Ihan tosi ahdistavaa!Ealingiin päästessä (vihdoin ja viimein...) mentiin kaupan kautta, kun äiti osti perheen äidille kukkasia. Kadulla oli päivisin kukkamyyjä, ja harmiteltiin, kun kello oli niin paljon, et se ei ollu siel enää. Meiän onneks kaupaski myytiin kukkanippuja.
Kotiin tullessa kello oli jo puol kasi, mut lapset oli kattomas telkkarii. Oli sellanen päivä, jolloin juhlittiin sitä, että täällä oltiin saatu joskus aikoja sitten kiinni mies, joka yritti räjäyttää parlamentin dynamiitilla... Tai jotain tällasta. Meiän vieres olevalla krikettiklubilla järjestettiin valtava ilotulitus tän takii, joten sitä lapset ootti. Siel sisäl ois ollu valtava kokko, ruokaa, juomaa ja lapsille pomppulinnaa ja jotain. Sinne oli muutaman punnan sisäänpääsymaksu, mut ilotulotukset näki kyllä tosi mahtavasti meiän talon ikkunasta. Ja ihmisiä oli valtavasti kadulla aitojen ulkopuolella kattelemassa. Ilotulitus kuvasti sitä dynamiittia, ja kokossa poltettiin nukke, joka kuvasti sitä, kun se mies poltettiin roviolla. Raakaa... Kokkoa ei näkynyt korkeiden aitojen takia, mutta se oli varmaan tosi suuri, koska se valaisi niin ison alueen. Ilotulituksia oli siis kaikkialla Englannissa. Tää krikettiklubin ilotulitus oli kyllä valtava, kestikin jonkun vartin - puol tuntii. Lapset pelkäs joitakin, mut olivat myös innoissaan. Paukutusta jatku tietenkin paljon myöhempää joka puolella, joten lapsii ei meinannu saada nukkumaan... Ja perheen äiti lähti ulos miehensä veljen kanssa, joka oli täl hetkel käymäs Lontoos, kun samana päivänä oli ollu kolmannen veljen lapsen ristiäiset.
Mä leikkasin J:n hiukset ilotulituksen jälkeen, ihan et saisin vaan kattoo, miten on taito muistissa. Ja eihän se mihkään oo unohtunu! =) Sillon äiti oli ylhääl lasten kaa, vaik ei niitä ymmärtänytkään. Mut kyllä ne sit loppujen lopuks nukahti, paukuttelusta huolimatta.
Meiän sen päiväsestä metromatkasta sit tulikin mieleen, et kannattaa nyt varmuuden vuoks viel kattoo netistä, meneekö metrot normaalisti Heathrowlle seuraavana aamuna, kun äiti ja J oli lähössä. Kyllä varmaan, kunhan kannattaa varmuuden vuoks kattoo... No ei mennykään! =/ Mikä siis oli just meiän tuurii, et just vaan sinä päivänä ainoastaa viimesen aseman ja Heathrown väli oli suljettu. Ei ees koko viikonloppuu, vaan just se päivä! Ja netis ei kerrottu, et onko siel bussiyhteys. Eli lähin sit viel kymmenen aikaan illal metroasemalle kysyy asiaa. Ne ei tienny mitään siitä, et metro ei muka menis Heathrowlle asti. Mut jos sit ei meniskään, niin junallakin pääsis.
Sit viel leikkasin äitin hiukset. Juu myöhään meni... Niin äiti muuten leikkas mun hiukset keskiviikkona. Olikin jo aika neljän kuukauden jälkeen.
Kuvia viel, se suomalainen auto ja minä joulukuusen juurella. November 12 London Eye ja sädetystä. Ja eka joululaulu radiossa! =oOPerjantaina, 3.11., vein A:n kouluun autolla. Aattelin, et lähetään äitin ja J:n kaa jonnekin sitten, kun oon hakenu A:n koulusta kolmen aikaan. Vähän harmitti, et menee niin myöhään. Mutta asiat kääntykin parhain päin, kun L:llä oli koulussa Halloween-pippalot, ja oli kans koulussa kolmeen asti. Eli siihen asti oli vapaata, ja päätettiin lähtee heti aamupäivästä liikkeelle.
Suunnattiin London Eyehin. Elikkäs maailman suurimpaan (muistaakseni) maailmanpyörään. Metrolla mentiin, ja taas tuli nähtyy sit uusia asemia ja paikkoja, kun siel suunnas en ookaan kävässy. Tai aika lähel kyl, kun London Bridgellä...
Luulin et maailmanpyörä on heti siin metroaseman tuntumassa, et sen näkee kun tulee ulos, mut ei se ihan ollu. Löydettiin sinne kuitenkin ihan hyvin, kävelymatka vaan oli vähän enemmän, kun tien yli, niin kuin luulin. Siinä pyörän lähelläkin oli metroasema, ja ihmettelin, et miks sisällä asemalla ei ollu kylttejä siihen ovelle.
Pyörän eessä palloiltiin hetki, ja mietittiin mistä saatais liput siihen. Kai me aika turisteilta näytettiin, kun kohta joku mies tuli neuvoo, et liput saa ostaa sisältä viereisestä rakennuksesta. Siis mies kuulu paikan henkilökuntaan. Ja ehkä sen työ oli just neuvoo turisteja. :D
Lippujono oli aivan kauhistuttavan pitkä, ja aattelin, et eihän me keretä siks takas himaan, kun A pitää mennä hakee. Ja kun jonoon pääs vaan yks porukasta, niin kaikki oli siis eri porukkaa!! Mutta jono liikkukin tosi nopeesti, olin siinä ehkä viis, kymmenen minsaa! Kysyin kassalta, et kuin kauan menee, et pääsee ite pyörään, koska sielläkin oli hirmu jono. Sanoivat et kymmenisen minuuttia, ja en ollu uskoo korviani. Mutta niin se jono vaan eteni nopeesti. No mahtuuhan siihen yhteen kapseliin vaik kuinka paljon ihmisii. Vaikka musta tuntuu, et ne ei täyttäny niitä mitenkään kovin täyteen. Mikä oli siis hyvä, et pysty liikkuu siel kapselis, katellen eri suuntiin. Ennen kapseliin menoa oli turvatarkastus, kattovat laukut.
Hei väliaikakommentti!!! Radiosta tulee joululaulu!!!
Eka minkä kuulen tänä vuonna! Mariah Carey ja "All I want for Christmas". No alkopa yhtäkkii tuntuu joululta! Luntahan tääl ei oo, mut jouluvalot ja koristeet on jo kaduilla. Ja mä oon eläny niin syksyssä viel. Varsinki kun tääl on ollu lämpimämpää, ku tähän aikaan pitäiskään.Olihan sieltä pyörästä hienot näkymät. Kuviakin otin, mut toiseen suuntaan ei kuvat onnistunu ollenkaan, kun aurinko paisto sieltä. Oli hieno, aurinkoinen päivä, mikä oli hyvä sit sen takii, et näki mahollisimman kauas. Ihan Eiffel-torninkin... No siis ei hajuakaan, mikä torni on kyseessä, mutta ihan on Eiffelin näkönen!
Kuulemma 40km:n päähän voi nähä selkeenä päivänä, joten ei nyt ihan Pariisiin saakka.Matka kestää puol tuntia, mutta tuntu et meni paljon nopeemmin. Enkä ees tajunnu, koska oltiin korkeimmillaan, kun räpsin kuvia, ja kattelin kaukaisuuteen.
Pyörä pyöri koko ajan, ja kyytiin hypättiin, ja sieltä pois, vauhdissa. Eipä nyt ollut mikään päätä huimaava vauhti siis. :D Ja sit kun joku tuli rullatuolin kanssa, ne tietenki pysäytti pyörän sitä varten.
Matkan jälkeen mentiin kauppaan, jossa myytiin matkamuistoja London Eyestä, ja sieltä lähti mukaan jääkapinovimangneetti (ei varmana oo tällasta yhdyssanaa, mut nytpä on...!). Sit vielä viereiseen rakennukseen kahville. Siis minä limulle.
Kotimatkalle lähettiin siitä pyörää lähempänä olevalta metroasemalta. Se vei kyllä sitten sinne, mihin oltiin tultu, mutta sai kävellä tosi pitkän matkan, ja mennä monet rullaportaat, maan alla.
Kotona oltiin niin, et saatiin samantien lähtee hekee A:ta. Äiti ja J uskaltautu mun kyytiin autoajelulle. Äiti kyllä huuteli vähän paniikissa mun ajamisesta ja muusta liikenteestä. ;D Mut varmaan jo siks, et kun liikenne on toispuolista, kaikki näyttää varmaan tosi sekavalta.
Illal lähettiin syömään toiseen niistä italialaisista, joissa palvelu ei pelannu. Nyt oli aika täyttä, mut palvelu oli normaalia. Pyysin tarjoilijaa ottaa kuvan meistä, ja se kysy, juhlitaanko synttäreitä. Joko se kuuli väärin, tai halus vaan juhlistaa mun ja äidin näkemistä neljän kuukauden jälkeen, koska jälkiruoissa oli tähtisädetikut sädehtimässä!
Kotimatkalla mentiin pubin kautta. Täytyyhän sitä tutustuu kaikkiin paikallisiin pubiloihin. ;D Mut tosiaan vaan yksien verran istuskeltiin.
Vielä kuvia, jee. November 11 Harrodsilla äitin kaaOon tosi väsy (noin kahen tunnin yöunien jälkeen, ja kello on jo puol 11), mut haluisin niin kovin saada tekstit ajan tasalle, et kirjotan taas vähän lisää.
Eka siitä keskiviikkosesta, 1.11., italialaisessa raflassa käymisestä viel. Katottiin kun naapuripöytään istu vanhempi herra puku päällä yksin. Sillä oli punanen kukka rinnuksissa, ja meinattiin, et sil on ensitreffit. Kun nainen saapu, ne anto suukon sillee, et ihan ku oisivat aiemminki tavanneet. Sit nähtiin seuaavina päivinä katukuvassa vaik kuin paljon niitä punasia kukkasia rinnuksissaan kantavia!
Ne kukat on muisto sodan uhreille. Nähtiinkin niitä myyviä ihmisiä, ja rahat menee hyväntekeväisyyteen.Torstaina 2.11. on siis seuraavana vuorossa. Minä olin niin selittäny äitille, et kun tääl on lämpimät säät, ja heti kun muuttu marraskuuks, ilmat viileni jotenki huomattavasti. Sai alkaa käyttää kaulahuivii ja käsineitä. Tuuli oli tosi kylmä, vaik muuten on ollu tosi aurinkoisia päiviä.
Aamulla menin kouluun. Istuin yhen vanhemman iranilaisen miehen vieressä, ja tehtiin paljon yhteistyötä tunnin aikana. Tuli jotain puhetta meiän nimistä, ja se kirjotti mun nimen sen paperiin. Tauolla se kysy, jos haluun mennä teelle tai kahville. Ei kiitos... Tulin tauolta kännykkä kädessä, ja se sit sano et voin kirjottaa puhelinnumeroni siihen mun nimen perään sen lapulle. Kysyin, et miks, ja oli et kirjota vaan. En kirjottanu, ja lopputunti oli vähän vaivaantunutta istuu sen vieres... Kyllä täällä on sitten helppo saada uusia tuttuja...
Iltapäivällä lähettiin sitten Harrodsille. Siellä oli nyt auki se jouluosastokin. Ostin siskonpojalle Harrods-nallen, minkä saa ripustaa joulukuuseen. Sillä oli Englannin lippu paidassaan. Annoin sen äitin vietäväks Suomeen, ja kirjotin pohjalle, siihen nalleen, terveiseni. Jotain muistoa sitten joka joulu siitä kun kummitäti oli Lontoossa. =D
Oltiin jo lähdössä, kun aattelin vielä käydä vessassa. Kysyin suosiolla tietä lähimpään vessaan, kun kyseessähän on aika valtava tavaratalo. Löydettiinkin pian vessa-kylttejä, mutta niistä huolimatta perille pääsy oli monen mutkan takana ja vei paljon aikaa! Miksi ei voi olla selkeemmin merkattu!!? Kun kaikki muukin on täällä niin opastettua (esim. suojatietä ylittäessä on kirjotettu tiehen, mihin suuntaan pitää katsoa).
Sit mentiin Bayswateriin. Oltiin sovittu AA:n kaa päivällinen kuudelta. Sitä ennen kerettiin vielä matkamuisto-myymälään, mistä äiti ostikin kortteja ja jotain tuliaisii ym.
AA oli myöhässä kymmenisen minuuttia. Paljon parempi kuin puoltoista tuntia... Tuli puku päällä, kun oli menossa sitten töihin vielä päivällisen jälkeen. Mentiin Libanolaiseen raflaan, mis oltiin käyty AA kaa kerran aiemminkin. Mä oon tänne varmaan kirjottanu, et käytiin japanilaisessa...
No Lebanise ja Japanise kuulostaa vähän samalta... Ja kun mentiin paikkaan sillon sisälle, en kattonu et oven yläpuolel lukee Lebanise...Hyvää ruokaa. Otin kanaa ja lammasta. Tykkään lampaasta, vaikka aiemmin oon luullu et en tykkää. Kai se oli huonosti tehty, kun ekan kerran maistoin. Kun joku on sanonu, et lammas on kyllä hyvää, jos se on vaan oikein tehty. J:kin epäili, et lammas ei oo hyvää, oli kai ollu sitkeetä, kun viimeks oli syöny, mut tykkäs kanssa nyt.
Toin AA:lle salmiakkia maistettavaks, mut ei meinannu millään suostuu maistaa. Loppujen lopuks sit laitto karkin suuhun, mut en usko, et ees maisto sitä, kun jo sylkäs suustaan! Sano, et on ku lakritsia, ja hän ei tykkää lakritsista. No ei sit. :)
Sit AA:n pitikin jo kiiruhtaa töihin, ja me mentiin sen näyttämään pubiin. Äiti otti viiniä. Oli ottanu jo lasillisen ruoan kaa. Otettiin sille pubissa viel iso lasi, mikä oli virhe... Sai siitä kumottuu puolet, kun oli jo ihan hiprakassa! =oO Se kun ei juo oikeen koskaan noita alkoholipitosia. :D Se nauro ja hihitteli niin, et varmaan kerättiin vähän katseita. Ja kun vielä pölötettiin suomeks.
Kotimatkalla mentiin viel lähipubiin hetkeks, missä äiti sai enää vaan mehua. ;D
Nyt tutumaan. Tulipahan yks päivä taas kerrottua! =)
Niin Harrodsilta ois ollu pari kuvaakin, esim. minä joulukuusen kanssa. Kävi vaan niin, että kun olin laittamas niitä koneelle, koneeen akku loppu. Luulin, et osa kuvista oli kuitenki tallentunu, ja poistin ne jo kamerasta. Eikä sit ollukaan! =/ November 09 Äiti Lontooseen!Keskiviikkona 1.11. vein A:n kouluun autolla, ja sit kiiruusti auto kotiin ja metroasemalle. Olin lentokentällä kymmenen maissa. Bongasin äidin ja sen miehen heti sisäl mennessä, ja ei ne ollu ihan hirmu kauaa siin istunutkaan. Tai ainakaan ei olleet kyllästyneet, kun eivät olleet kahvillekaan kerenneet mennä.
Kotiin ja laukkujen purkuu, sekä nukkumispaikkojen järkkääminen. Mä muutin lasten huoneeseen ja mun huoneeseen tuotiin lattialle toinen patja. Mun huone vallattiin!! ;D
Ja tuliaisia! Salmiakkipussi ja Fazerin suklaata, niitä paperipäällysteisiä suklaita, ei levyä.
Sitten käveltiin yhdessä hakemaan L koulusta. Se oli semmonen hissukka, niin kuin aina koulun jälkeen. Mut siis tietty taas aluks vierasti uusia vieraita.
Sen jälkeen lähettiin kiertää vähän meiän keskustaa. Äitin mies löysi kengät, kun jalassa olevat ei oikeen istunu, ja meiänhän kanssa (mun ja äitin) joutuu tottuu kävelemään! :D Ruokakaupassa käytiin kans. Sekä viiden punnan vaatekaupassa, mistä lähtikin mukaan samanlaiset villatakit sekä mulle et äitille. Eri väriset vaan.
A:n hain koulusta autolla. A sano heti reippaasti heipat äitilleni.
Kun molemmat tytöt sit oli kotona, äiti anto niille Suomen tuliaiset. Marimekon ihanat raitapaidat ja samanväriset sukat. Väriltään sellaset vaaleenpuna/punaset. Sopi ihan tosi hyvin lapsille, kun ne on tummempia. Paita oli oikeen kokonen A:lle, L:lle sai kääntää hihoja. Sukat oli molemmille liian isot, mut menee sit joku päivä. Sen iltapäivän pitivät kyllä niin paitoja, kun sukkiakin. :D
Tytöt oliki sit loppupäivän mun huonees meiän kaa. Tykkäsivät olla vaik kumpikaan, äiti eikä sen mies, puhu enkkuu. Tai äiti kyllä yritti parhaansa mukaan. Ja L sano aina suomeks, ku pyysin sanoo jotain. A halus taas olla vauva, ja siinähän ei sanoja tarvittukkaan. Oli tyytyväinen, kun sai vaan istuu äitin sylissä. L haki suomenkielisen Muumi-kirjan ja kuunteli, vaik ei ymmärtänykään. Mäki oon joskus lukenu sitä sille suomeks, kun on pyytäny. =)
Äitin mies teki paperista lennokin, ja L jakso juosta sen perässä, ja sai sen itekkin lentämään jonkun kerran.
Kun lapset oli saatu nukkumaan, mentiin äitin ja J:n (äitin mies) kaa syömään tääl meiän kylässä. Italialaiseen paikkaan, missä en vielä ollu käynytkään. Eikä ollu samaa ketjuu niitten huonosti tarjoilevien kaa... Oli tosi kiva paikka, hyvä palvelu ja ruoka.
Oli hassuu mennä sit lasten huoneeseen nukkuu. Otin kaikki tarvitsemani tavarat huoneestani, ja ne sit oli käytävällä vierailun ajan. En vieny niitä lastenhuoneeseen, koska en halunnu herättää lapsii touhuumalla siel ylimäärästä. Tietokoneen otin sinne, mut siel puolel taloo netti ei toiminu ollenkaan! =/
Aamuyöstä A ja L kömpi mun viereen. Huoneessa oli myös tosi kylmä, ja sain peitellä lapsiikin koko ajan, kun heräsivät ja sanoivat en on kylmä, kun peitto ei ollu kunnolla. Tää sit toistu joka yö...
Ekana yönä A alko ajoissa lauleskelee, et "Good morning...". Sanoin, et vielä ei oo aamu, et yritetääs nukkuu. Sit L alko laulaa "Good night..."! Joo, no en mä ihan noin tarkottanu...
Kello on kymmenen, mut oon taas jo väsy. Vaik otin päiväl puolen tunnin päikkäritkin. Mut tää on siis hyvä. Haluunki oppii menee aiemmin nukkuu. Kai tää pimee väsyttää tääl kans enemmän, samanlail ku Suomeski. Luulin et tääl ei oo niin pimeetä talvel, ku Suomes, mut on varmaan melkee yhtä pimeetä, koska nyt tulee hämärä jo neljän, viiden aikoihin.
Pakko viel laittaa kuva tytöistä uusissa paidoissa ja sukissa, ovat niin sulosia. =) November 08 Ekan kerran autolla liikenteessä täällä!=D Ja eka Halloweenini!=)Kirjotin tohon edelliseen tekstiin sen Daruden keikan loppuun. Ja melkeen unohin, et tuona sunnuntaina, 29.10., ajoin ensi kerran autoo tääl!
 Eli siitä vielä sunnuntaista.Perheen äiti on siis ottanu mulle vakuutuksen, jolla saan ajaa tääl nyt sitten. Luulin et se on voimas nää kuukaudet ku oon tääl viel, mut se onkin voimas vuoden aina kerrallaan. Eli ne ois voinu ottaa sen mulle jo alussa! Perheen äiti sanoki, et nyt mä voisin viel hyvin olla tääl vuoden, ku on se vakuutuskin... Jaa-a. :)
Mentiin ajelee iltapäivällä lounaan jälkeen. Olin aivan innoissani. Ja samalla paniikissa...! En ollu melkeen neljään kuukauteen ajanu autoo ollenkaan!
 No loppujen lopuks se tais olla hyvä juttu, koska liikenteen toispuolisuus ei tuottanutkaan mitään ongelmia! Tai risteyksis vähän vilkuilin joka suuntaan, en muistanu, minne eka kannattais kattoo. Vaihdekeppiä hamusin koko ajan oikeelta puolelta ovesta... Se oli lähinnä huvittavaa, koska tiedostin sen, mut en vaan pystyny sille mitään!  Vaikeinta oli vaihtaa vaihteita. Ei muuten, mut piti kattoo vaihdekeppii vaihdettaessa, et mihin sitä pitääkään työntää. Mut siis hienosti meni! Tai mun mielestä... Äiti sano, et kerran meni aika läheltä yhtä parkis ollutta autoo. Mä en ollu huomannu, mut luultavasti johtu siitä, et vaistomaisesti katoin tiessä olevii merkkejä, keskiviivaa, ja menin sil hetkel sen mukaan. Koska täällähän ei voi kattoo viivoista missä menee, kun keskel ei mahu menee kahta autoo, jos molemmil puolil on parkis auto... Se on sit kumma, kun ei oo voinu tehä omii kaistoja...Maanantaista, 30.10., mulla ei oo kalenteris muuta merkintää, kun että vein ja hain A:n kouluun ja koulusta rattailla. Ja hain L sen koulust. Et oli varmaan tavanomainen kotipäivä.
Mut edellis maanantaista oon unohtanu kirjottaa, et kun sillon ovikello soi kasilta illalla. Se oli perheen isän veljen kihlattu. Äiti ei ollu muistanu sanoo mitään, et se on tulossa. En halunnu mennä avaa ovee yksinäni, kun D oli just sillon sunnuntaina pelotellu niil kaikil kertomuksillaan! Ja nyt oli jo pimee, ja ketään ei pitäny siihen aikaan tulla!
Tää nainen tuli yöks, kun sil oli seuraavana aamuna Lontoossa joku tentti tai joku, ja asuvat Oxfordissa, josta on pitkä matka tulla. Myöhemmin se tuli kysyy multa lakanoita, ja mua nolotti, kun olin pessy sinä päivänä pyykkii, ja ulkona ei enää pyykki kuivu, niin mulla oli vaatteita levitettynä ihan joka puolelle mun huonetta. Oveen, kaappien oviin, sängyn reunoille... Se oli jo lähös mun huoneen ovelta, kun huusin perään, et tosiaan on ollu pyykkipäivä tänään, en normaalisti levittele vaatteitani näin. :DD on nyt alkanu pukee tyttöi hameeseen useemmin, kun haluu niitten olevan tyttömäisempii. Ehkä oonki siit sanonu... Tänä samana maanantaina, mistä äsken kirjotin, A kakkas housuihinsa. Kivaa siivottavaa...=/ No laitoin sille sit hameen päälle. Ei menny kun hetki, kun L oli pissannu housuihinsa. Kun mentiin hakee puhtaita vaatteita, se huus innoissaan, et nyt hän saa laittaa hameen päälle. Siis ihan tuli sellanen olo, et ku näki A:n saavan hameen päälle, pissas sen takii, et hänkin ois saanu vaihtaa hameen!
:DSitten tiistaihin 31.10... Halloween!!!
 Aamulla kysyin, jos voisin viedä A:n nyt ekan kerran autolla kouluun. Koska mun äiti tulis miehensä kaa keskiviikkona, ja ne on kentäl aamulla ysiltä, jolloin mun pitäs olla just A:n kaa koululla. Ja siis mahollisimman pian sit kentällä niitä vastassa. Aattelin, et autol pääsisin vähän nopeemmin koululta kotiin ja matkaan kentälle. Perheen äiti oli vähän et ai, hän aatteli et oltais menty viel ajelee koulureittii yhessä. Sillon ku ajoin ekan kerran, sano mulle, et voin alkaa ajaa yksin, kun tuntuu varmalta. No ihan varmalta tuntu jo! ;D Sit se sanokin, et voin mennä, kun vaan pysäköin vähän kauemmas. Et en ajais ollenkaa sinne koulun eteen, kun siel on aina ruuhkaa ja ne bussit hurjastelee siel. Ok, jes!
D oli kauhuissaan, mut sain sen tulee mun kyytiin! ;D Oli kuitenki kiva saada joku kyytiin, huutelee, jos menee liian lähel reunaa! ;D Jätettiin L sen koululle, ja sit A:n koulul. Matka meneekin tosi nopeesti autolla. Vaik jättää auton vähän pidemmälle, ja kävelee siit A:n kaa.
Koulun pihal jouduttiinkin oottaa ysiin asti, kun ei taas ollu ketään opee pihalla tai portilla.
L:n hain kävellen koulusta, kun se nyt on niin lähellä, ja A:n menin sit hakee autol.
Kun molemmat oli kotona, alettiin valmistautuu Halloweeniin! D oli tyhjentänyt kurpitsan, ja mä kaiversin siihen naaman! Tuli magee!! :) Laitettiin se ulos rappusille, ja tuikku sisälle palamaan.
Sit puettiin lapset. Äiti oli ostanu niille noita-asut, jotka oli kymmenvuotiaille tarkotettu, mut olivat just sopivan kokoset tytöille. Oli pitkät tekonenät ja pitkäkyntiset sormetkin! Lapset kyllä pelkäs aluks iteki niitä neniä!
Kätösiin saivat kurpitsaämpärit, joihin laitettiin valmiiks vähän nameja, et jos eivät saiskaan mistään mitään saalista. Otettiin videotakin valmistautumisesta, ja siitä tuli mahtava! =D Esimerkiks sellanen kohta, kun L pudottaa ne tekosormensa, ja mä laitan ne omaan käteeni. Napsuttelen niitä L:n nenun lähellä, ja raukka pelästyy niin, et menee verhon taa piiloon. Sit siin kuvaan A:ta ja D:tä, ja paljon myöhemmin näkyy, kun L uskaltautuu poistuu verhojen takaa! =DÄiti oli sopinu, et mennään naapurin poikien kaa yhessä karkki tai kepponen -kiertueelle. Oltiin sovittu, et tulevat puol kuudelta meiän ovelle, mut tulivat vasta vähän ennen kuutta. Oltiin just laitettu tytöt syömään päivällistä, kun se oli pöydäl jo valmiina, ja sit kierroksen jälkeen menis niin myöhään. Siihen sit jätettiin ruoka ja napattiin tytöt ovelle. Ulkona olikin naapureiden kolmen pojan lisäksi iso lapsilauma! Mentiin kaikki yhessä joku viis-kymmenen ovee läpi. Kaikki ei tullu avaamaan, mut toiset oli ihan pukeutunukin, ja laittaneet esimerkiks hämähäkin seittiä porttiin ja ikkunoihin. Ja kurpitsoja oli, mut ei niin hienoo ku meiän! ;D Karkkeja kerty ihan mahottomasti.
 Mäkin oisin halunnu pukeutuu ja mennä huutelee "Trick or treat!"
 ;DYhellä ovella oli kissa,
 ja eiköhän A ja L ollu kauhuissaan, eivätkä suostuneet menee ovee lähelle, ennen ku varmistivat, et kissa oli luikkinu pakoon. Ja sen jälkeen, kun käytiin viel kahes paikas, eivät meinanneet mennä niis ovelle asti, kun luulivat, et joka ovel ois sit kissa! Hassut...  Kierroksen jälkeen mentiin kaikki naaruriin, ja niil oli siel Halloween-kakku. Mä en sitä harmi kyllä kerenny maistaa, kun olin sopinu AA:n kaa tapaamisen seittämältä. Kello oli vähän yli puol seiska, kun se kirjotti, et on kymmenen minuutin päästä asemalla. En tienny et meil menee kierroksen kaa niin kauan, ja kysyin, jos D:lle on ok, jos laittaa lapset petiin. Oli ok, ja niin juoksujalkaa kotiin, ja vaatteita vaihtaa ym. Ja äitikin tuli sillon aiemmin töistä, ja tuli just naapureille, kun mä olin lähössä sieltä.
Soitin AA:lle, et voi lähtee kävelee mua vastaan, jos ei jaksa seisoskella asemalla. Se oli lähteny väärää katuu, mut osas suunnistaa pientä poikkikatuu oikeelle tielle, kun oli kuulemma tunnistanu äänestä mun bootsit... Se oli viikonloppuna Ruotsissa, ja sano, et siel ne on nyt muotii. Ai ei tääl Lontoos vai... Oon mä täälläkin nähny muillaki vastaavii, mut uskon kyl, et ei oo kuuminta muotii enää. AA sanoki, et ne oli tääl pinnal kaks vuotta sitten. Aha. =/ Juu me tullaan vähän jäles Suomes ja Ruotsis. Tai tuleeko Ruotsi viel enemmän jäljes, koska mä ostin omani Suomesta viime talvena... Ja mä lämpenen muotijutuille yleensä vähän myöhässä. :D
Sitten suunnattiin Bella Italiaan, saman ketjun rafla, kun missä saatiin huonoo palveluu E:n kaa tääl kotikyläs, ja R:n kaa keskustas, mut aattelin, et vois olla mahollisuus, et tää kolmas ois erilainen... No eikä mitä!
Mentiin sisään, ja siinä jo saatiin oottaa heti, et joku tulis ohjaa pöytään. Ruoka oli kyllä taas hyvää, mut kaiken kanssa kesti aika kauan. Ei ollu paljoo henkilökuntaa töissä... Jälkkäriks otettiin jotain suklaakakkuu jäätelön kaa, ja voi kun oli taas herkkua! Mä rupeen tottuu tääl näihin mahtaviin jälkkäreihin... Suomes ku en yleensä koskaan tilaa ollenkaa jälkiruokaa...
Päivällisellä käytiin muun muassa kiivas keskustelu siitä, että mistä se Joulupukki onkaan kotoisin. Siis Suomestahan se, mut AA meinas, et kaikki tietää sen olevan Pohjoisnavalta. Ja loppujen lopuks se sano, et Saija hei, ei sitä oo oikeesti olemassa!
Sit suunnattiin clubipubiin. Siel oli paljon porukkaa. Niin kuin tiesinkin olevan, ku R:n kaa oltii siel sillon tiistai-iltana. Mut nyt oli kyl Halloween-porukkaakin. Joillain siis oli ihan juhlan mukaiset asusteetkin päällä.
Alla kuvat Halloweenistamme. =D Eka on epäselvä, mut siinä näkyy kurpitsamme! Ooh niin hieno (minun kaivertamani!) kurpitsamme! ;D November 06 Hellouuuuu! Pitkästä aikaa!Elikkäs torstaihin 26.10. Olin niin menossa jonnekin shoppailee koulun jälkeen, mut en jaksanutkaan sitten. Ja kun olin menossa illal ulos, aattelin, et en mihkään hyvin kerkeekään. No ihan hyvin oisin kerenny... Kaveri kun tuli puoltoista tuntii myöhässä.
Eli olin menos syömään RK:n kaa. Sellanen jalkapalloilija, jonka kaa tavattiin baaris ku oltiin E:n kaa juhlimas ekan kerran China Whitessa. Ongin jo kaikki sen tiedot, äidille tääl ojennettavaks, ennen ku äiti asiaa ees kysy. Taas oli tälläki kaverilla ihmettelemistä, millast tutkimusta teen... ;D
RK oli myöhäs, kun oli tulos harkoista jostain kauempaa, ja oli hirmu ruuhkat. Tuli siis omalla autolla. Porshella... No jalkapalloilija kun on, niin oliko toi ylläri. Tiiättekö muuten kuin vaikeeta on nousta ulos Porshesta korkkareilla tyylikkään näkösesti...! ;D
Siis RK nappas mut kyytiin aseman läheltä, mis sovittiin tapaaminen. Sit mentiin siihen italialaiseen raflaan, mis oltiin E:n kaa, missä palvelu oli huonoa, mut ruoka sentään hyvää. En jaksanu niin myöhään enää miettii muita paikkoja ja thaimaalaista ruokaa ei tehny mieli.
Tällä kertaa palvelu oli ok... Ja ruoka kyllä hyvää.
Ruoan jälkeen mentiin clubipubiin. Yritin selittää RK:lle millanen paikka se on, mut se on nii vaikee selittää! Ei oo pubi, muttei clubikaan... Se on varmaan suomeks klubi, K:lla... Mut oon tainnu kirjottaa sen aina C:llä... Kuhan huomasin. No oon nyt niin englantilaista, että! ;D
Paikassa oli kiva meno, paljon porukkaa. Mut tosi nuorta porukkaa kylläkin. No RK on mua viis vuotta vanhempi, mut mäkin tunsin itteni vanhaks siel. Tai ku istuttiin siin tanssilattian vieres, niin kaikki tanssimas olleet oli ainaki nuorempii. Juteltiinkin, et ihan ku koulutanssiaiset. Sit siel oli yks vanhempi ukko tanssimas jonkun nuoremman tytön kaa, ja siitä meinattiin, et se oli opettaja. Ihmiset oli pukeutunuki ihan jotenki oudosti! =D
Mekin mentiin myöhemmin tanssii hetkeks. Mä kyllä en ollu varautunu et ollaan menos viettää sellast iltaa, kun mul oli sellanen villapaita tai semmonen päällä... Ei ihan tanssilattialle tarkotettu paituli, mut siinähän se meni. Niin ne oli muutki omalla tavalla oudohkoissa vaatteissa mun mielestä.
Kotiin tullessa mentiin sellasta kautta, et luulin meiän olevan toisella tiellä ku oltiin, ja RK kysy sit heti osotetta, ja laitto sen siihen karttalaitteeseen. Niin sillä laitteella on nimikin. Että tarviin sit kartan kotiin päästäkseni... No ei vaiskaan, tiesin heti mutkan jälkeen missä oltiin, oltiin vaan ajettu yks risteys ohi, mistä piti.
Tää torstai oli mun siskonpojan synttäripäivä. Yks vuotta tuli täyteen. Sitä veitikkaa on ikävä!
Oli muuten tämän perheen äidin nimipäivä! Suomalaisen kalenterin mukaan, kun täällähän ne ei niistä tiiä mitään. Nimipäivistä siis. Sanoin siitä sille edellisiltana, ja oli ihan innoissaan, mut ei sit muistettu koko asiaa enää torstaina. Ja eipä me Suomeskaa sitä niin ihmeesti juhlita. Ainakaa mä en oo tottunu juhlii liiemmin.
Perjantaina 27.10. päivä meni lasten kaa, kun tulivat koulusta. Illal suunnistin Cambridgeen. Päätin sinne lähöstä jo edellispäivänä... ;D No ku P (amerikkalainen kaveri, joka asuu Saksassa) sano tulevansa käymään Lontoos, mut ei pystynytkään lähtee niin pitkälle, ettei vaan vahingoskaan myöhästyis seuraavan aamun koneesta. Kun on armeijassa töissä, ja joku johtaja siel, niin eivät voi riskeerata, et hän puuttuis kyydistä. Eli siis mä tiesin kyl aiemmin, et se ei pääsekään tulee Lontooseen, ja pyys mua sinne Cambridgeen, mut aattelin, et en mee, kun joudun ottaa junan, ja en oo tääl menny junan kaa. Äiti tääl autto mua selvittää torstaina mihin mun pitäs mennä et saan otettuu junan oikeeseen paikkaan. Tässähän kotikylässäkin on junaasema metroaseman yhteydes, mut täst ei menny junii sinne suuntaan.
Mä olin just lähös metroasemalle, kun P soitti, et niitten lento lähteekin jo yöllä, kun sen eka piti lähtee aamulla. Eli mun pitäs tulla takas niin, et kerkeen vikaan metroon. Junii menee läpi yön, mut metroi ei. Ja ku mun piti eka ottaa metro tois puolel Lontoota. Eli en kerkeis olee siel paikan päällä ku kolme, neljä tuntii... Ja ku matkoihinki menis melkeen puoltoista tuntii, niin ei paljoo järkee. Mut kun olin jo lähös, aattelin et mennään nyt sitten!
Ostin junaliput täältä omalta asemalta. Paluulipunkin jo. Sanoin, et tuun yöllä takas. Näil alkaa aamu jo heti puolen yön jälkeen... Koska lippu oli sit vaan samalle päivälle, minkä huomasin metrossa. En mä tajunnu, et siin voi olla aikaraja, ja lipunmyyjä ei kysyny yhtään, mihin kellon aikaan oon tulos. No eihän sil sit välii, jos tuun vikaan metroon, niin pitää tulla ennen puoltayötä. Sekin juolahti mieles, et jos RK ois ollu juhlimas, niin ois voinu illan jälkee heittää mut himaan (asuu suht lähel) tai ainaki keskustaan, mist saisin yöbussin. Molemmil vaihtoehdoil oisin tullu sit puolen yön jälkee. RK sano siis olevansa aina baaris autolla.
Yritin päästä Cambridgeen mahollisimman nopeesti, et en ihan samantien joutuis lähtee takas päin. Matkalla kaduin jo koko lähtöä, kun liput makso vajaa £20 ja sit viel metromatkat päälle. Et kallis muutama tuntinen... Ja metro ja metroasemat oli ihan täynnä. Alko ahdistaa, ja meni senki takii enemmän aikaa. King's Crossin asemal piti jäädä pois ja löytää juna-asema... No hyvin sinne löysin kyllä. Paikka oli ihan täynnä!!! Ei kai kaikki ihmiset vaan oo menos jonnekin perjantai-iltana... Arghh! Koko matka yhtä väentungosta! Olin niin ilonen, et olin jo ostanu lipun kotikylän asemalta, koska en nähny missään ees mitään lipunmyyntiä. Onneks näin pian isot kyltit, mis luki lähtevät junat ja raiteet, mistä ne lähtee. Siispä bongaamaan oikee raide, joka olikin onneks ihan vieressä. Sit menin vaan junaan istuu, kun niin kaikki muutki. En tienny mitä mä lipulla tekisin, kun missään ei näkyny mitään lippukonetta mihin sen ois voinu tunkee, eikä kukaan sitä kysyny.
Yritin siis ehtii aiempaan junaan, kun mitä alunperin oli tarkotus, mut matkas meni niin paljon aikaa, et olin nyt siin junas, mihin olinki aikonu aluks. Lähetin just P:lle viestin, et koska juna on peril, et en kerennykään aiemmin. Aattelin, et nyt se joutuu oottaa tosi kauan, kun niitten hotelli ei ollu kävelymatkan päässä, ja sano tulevansa seittämän aikoihin jo. Mun juna olis siel kakskyt vaille kasi. Painoin just viestiin että lähetä, kun junassa kuulutettiin, et ollaan myöhässä kymmenen minuuttia!!! Se viel kaiken lisäks.
 Junassa oli niin täyttä, et käytävätki täytty seisovista ihmisistä. Onneks tulin silleen, et pääsin istuu! Yks seisomas ollu nainen puhu kännykkään, ja puhupas sitten suomea! Aattelin, et matkalla vois vaikka puhella sen kaa, mut se oli nii kaukana, et en viittiny alkaa siinä huutelee.
Maisemistakaan ei mitään nähny, kun oli jo pimee.
Perillä varmistin vieressä istuvalta, et ollaanko oikees paikas. Ei siis ollu kyse pääteasemasta. Vaunus oli sellanen tekstitaulu, mikä näytti osan pysäkkien kohal, mis ollaan, mut nyt se ei sanonu mitään. Ja en nähny pihal missään kylttii aseman nimestä. Meiän myöhästyminen johtu kai siitä, et asemal ei ollu tarpeeks laitureita, ja jouduttiin venaa jonkun toisen junan lähtöö. Eli oltiin niin ku peril, mut seistiin aseman lähel paikoillaan se kymmenen minuuttia! Kyllä huomas, et muutkaan ei ollu kovin innostuneita siel junas, kaikil oli totiset väsyneet naamat.
Ulos päästessä löysin onneks P:n nopeesti, se tuli just ulos yhestä kaupasta asemalla. Hyvä et tuli just sillon, etten kävelly ohi! Kerroin jo heti, et oon mahtavalla tuulella. Nälkänen ja uupunut, ärsyyntyny matkasta. Että tervetuloa seuraani! ;D P ei ollukaan oottanu oikeestaan ollenkaan, vaan pelkäs ite olevansa myöhässä. Hyvä niin. Ja sit se sano, et ei sil ookaan kiire, et muutti lennon aamuks. Olin et häh!? Mites noita lentoja muutetaan tollee, ja miks se lento yleensäkään eka aikastu... Kyselee ihminen, joka lentää turistikoneilla ja harvoin... No niil on tietty armeijas omat koneet, mil lentävät. Ja kun on joku isompi nimi siel, voi sopii lentäjän kaa, et jos sittenki lähetään aamulla. Oli sanonu, et täytyy nähä yks tyttö, ja sitä ei voi jättää heitteille yön selkään yksinään. Ja no kerto viel valkosen valheen, et oon muka vikaa viikonloppuu Lontoos. Selvä. Niin ne asiat hoituu.
P nappas taksin aseman eestä, ja aattelin, et kuinkakohan kaukana asema sit on keskustasta. Matka ei kestäny kauaa, ja kysyin P:ltä et eiks kävellen pääsis. Ja ois päässy, mut hän ei kuulemma tykkää kävellä. Selvä. Kysyttiin taksikuskilta italialaista raflaa, ja se jätti meiät sillee, et käveltiin jotain joen vartta, rakennusten viertä. Ihan ihmeellisesti rakennuksen taa. Se oli semmonen pimee paikka, et ihan jo epäiltiin et siel ei voi mitää raflaa olla. Mulla oli paksut korot saappaissa, mut joen vieri oli sellasta jotain, ihan ku puusiltaa, lankkuja isoine rakoineen, et oli vaikee kävellä. Kyllähän se paikka sieltä sit avautu ja hienon näkönen paikka oliki.
P kysy, haluunko jotain juotavaa ennen ruokaa, ja sanoin et ei ny ennen ruokaa, ja tilasin veden ruoan kaa. P otti kaljan. Mä olin tosiaan väsy, ja amerikkalainen murre oli taas eri kuulosta, niin sai vähän aluks keskittyy kuuntelemiseen. Ja sit oma puhe ei vaan meinannu luistaa ollenkaan. Kun sanoin, et ei kulje puhe, kun väsyttää, P tilas mulle Virtasen. Siis Vodka/Redbull... Muisti viime näkemästä, et juon niitä... Onhan siinä energiajuomaa. ;D
Ruoka oli hyvää, mut kaikkee en jaksanu millään syödä, vaik oisin halunnuki. No olihan se taas vähän myöhä syödä, joku puol ysi ehkä.
Sit lähettiin kävelee eri kautta sinne, mihin taksi jätti meiät. Ettei mun tarvinu kävellä koroillani enää niitä lautarakoja. Jostain talojen välistä löydettiin tiemme ulos...talojen välistä! Sit ei kumpikaa tietty minne mennä. P oli käyny siel kerran aiemmin, mut ei muistanu, missä olivat olleet. Kävellessä nähtii kivan näkönen clubipubi... Siis kun tääkään ei ollu pubi, mut tääl ei kyl sit ollu minkään näköstä tanssilattiaakaan. Ihan ku kahvila! Sen tyylinenki jotenki. Siel istuskeltiin jonkun aikaa, kunnes alettiin kaipaa sitä musiikkii ja tanssimista. Kysyttiin ulosmennessä pokelta, jos se tietäis kivan baarin. Ja siinä se olikin, vastapäätä!
Muutama Virtanen lisää, ja tanssimista koko ajan. Ei mikään ihan kummonen paikka, mut tilaa oli, niin ku ihmisiäkin. Ja hyvää musiikkia. Siks en päässy sieltä tanssimasta pois, kun aina alko joku hyvä biisi,kun oli lähössä.
Sit alko tanssiminen väsyttää, ja lähettiin taksilla hotellille. P sano, et matkaan menee 20 minuuttia, mut kyl siihen ainakin puol tuntii meni. Ja £40... Minähän olin taas menos ihan vaan hotelliin. Mut ei sit mentykään. P kysy, onko mulla henkkareita mukana, ja minä olin taas et mitäh!? Niitten pitää kuulemma tarkastaa, et en oo mikään terroristi. Perillä selvis, et ne oli ihan omalla isolla armeijan alueella yötä! Meinattiin sen taksinki kaa eksyy sinne alueelle... Siel oli sit sellasii taloi, mis oli huoneet ku hotellis.
Aamulla (lauantai 28.10.), siis muutaman tunnin päästä, piti nousta, ja P soitti taksin. Se makso sit senkin taksin. Eli se makso sen £40 kolme kertaa niihin taksimatkoihin, koska tuli tietty eka kerran sillon yksinään sinne asemalle. Mun matka ei sit tullukaan niin kovin kalliiks, kun sain junalipun hinnal ruoat, juomat, ja taksimatkat.
Pääsin asemalle niin, et juna oli just lähössä, ja olin ihan varma, et myöhästyisin sekunnin, ja joutuisin jäämään venaa seuraavaa. Varmistin junan ja laiturin viel äkkii lipunmyynnistä, ku siin ei ollu ketää. Aattelin, et nopeempaa se on, ku alkaa ite ettii kiirees oikeeta laiturii. No asema on niin pieni, et ei kai siel ois ollu ku se yks laituri, jonka molemmin puolin junat sit menee... Mut taas siis oli aivan pimeetä, kun kello oli jotain kuuden paikkeil muistaakseni. Et ei sitä paljoo taas asemal, eikä junas maisemii kateltu. Juna oli paljon nopeempi ku tullessa, ei kait pysähdelly missään. Mä nukuin noin 20 minuuttii. Laitoin kellon soimaan, etten jäis sinne junaan tutimaan. Ei sillee huolta, kun kyseessä olis pääteasema, mut ei ois kiva, kun joku joutuis tulee herättelee.
Lippui ei taas kukaan kyselly, mistä olin ilonen, kun mulla oli kerran vanha lippu. Huokasin jo helpotuksesta, kun astuin ulos junasta. Kunnes näin miehet portilla tarkastamas kaikkien liput! Annoin lippuni, ja tarkastaja oli jo päästämäs mua, kun katto päivämäärää ja sano, et mun lippu on vanha. Minä siihen, et ai on vai!
En muka tienny et niis on päivämäärää, et sanoin ostaessa vaan et tuun yöllä takas. Ja enhän mä sitä oikeesti tienny, enkä tullu ajatelleeks. Myöhemmin vast huomasin päivämäärän. Tarkastaja kysy, mistä päin oon. Ja sit sen jälkee oli helppo selittää, et on mun eka kerta junas tääl. Tarkastaja oli tosi tiukan olonen, ja aattelin, et täs sitä nyt ollaan, kunnes sanoki, et mee nyt sitten. Jihei! Oli mul kuitenki näyttää se illanki lippu, et näki, etten kovin kauaa kerenny siel paikan pääl olee. Ja kai se säälikin vähän, kun voin kuvitella, kuin nuutuneelta näytin, kun en ollu paljoo nukkunu.Kotona olin puol ysi aamulla. Söin vähän ja aattelin mennä sit heti nukkumaan. Mä pääsin loppujen lopuks nukkuu viideltä iltapäivällä. Mä jäin kattelee jotai netis, kirjottaa sähköpostivastausta ja sit puhuin E:n ja äitin kaa. Ja tajusin vaa yhtäkkii, et kello oli jo viis. Nukuin kasiin, laitoin ihan kellon soimaan. Halusin viel kerkee tekee jotain. Syöminen oli siltä päivältä vaan muroja ja leipää, jotain pientä. En vaa jaksanu miettii ruokaa, ja eipä kyl ollu niin nälkäkään, väsy vaan. Sit menin kaheltatoista yöllä ihan kunnol nukkuu. Onneks oli se kellojen siirto, niin sain tunnin enempi aikaa nukkuu.
Sunnuntaina 29.10. mentiin aamulla kirkkoon lasten kaa. Iltapäivällä oltiin ulkona pyöräilemässä, talon eessä.
Illal oli Daruden keikka tääl Ealingis!! Bongasin mainoksen koulumatkal yks päivä. Ja koko clubin sillee! Oon ennenki menny siit monta kertaa ohi, mut ei oo osunu silmään. Eli tääl Ealingiski on kai jotai menoo nuorille viikonloppusin!
Oltiin sovittu RK kaa, et mennään kattoo tää keikka, kun sanoin, et ois kiva mennä kattoo jo vaan siks, kun ovat Suomesta. RK ei ite pelaa peleissä täl hetkel, kun sil on tehty joku leikkaus polveen (Kaikilla jalkapalloilijoilla! Mun lapset ei ala pelaa potkupalloa! Tai jääkiekkoa! Niil ei oo hampaita ja naama menee muutenki lommoille! ;D ), ja luulikin, et sil on sit vapaa. Mut sen piti mennä niitten matsiin kattoo kuitenkin. Matsi oli jossain kaukana, ja RK oli tääl ysin jälkeen. Raflan mainokses siis oli, et Darude ja klo 8pm. Eli mietin kovin, et mihin kellonaikaan meinaavat esiintyä, et kasi on luultavasti ovien aukeemisaika, mut entä jos alottavatki jo sillon. Kun oli sunnuntai, hassu päivä.
RK oli väsyny, kun oli ollu siel matsis ja sen takii ajanu pitkän matkan edestakas. Ku kävin vessas, kysyin siellä työskentelevältä naiselta, tietääkö monelta alkavat esiintyy, ja monelta baari menee kii. Klo keskiyöllä alkaa luultavasti esiintyminen, ja baari menee kii kolmen aikoihin. Selvä!
Yheltätoista jälkeen RK halus lähtee kotiin, kun oli niin väsynyt. Siis ehdotti et jos mentäis, ja mä sanoin, etmul ois ok, jos se menee, mut mä haluun kuitenki nähä esiintyjän. Sovittiin, et se menee ulos käppäilee, ja jos siitä piristyy, niin tulee takas, jos ei, menee nukkuu.
Siinä sit istuskelin semmosen puolisen tuntii. Joku puolalainen ukko tuli juttelee jotain, ja en saanu mitään selvää!! Ja sit se vaan tapitti mua. Tosi ärsyttävä! Sama, kun mun luokal on se puolalainen tyttö, josta en meinaa kovin hyvin aina ymmärtää. Siis se ei tuijottele! :D Jotain sit selvis, et voin liittyy niitten pöytään ja olin, et ei kiitos. Sit löysin viereltäni sohvalta rannekorun! Toinen baarista bongattu täällä!
Kun Darude alko soittaa, menin tanssii. Oli vähän orpo olo yksinään, ja viel trancea koko ajan. Darude näytti koko ajan yleisölle jotai, siis otti huomioon sillee, ja oli musassa mukana. Ja sit ihan ku se ois näyttäny just mulle jotain. Ihan sama kelle, mut siin sit aattelin, et meen jutskaa sen kaa heti, et pääsen sit mahollisimman pian nukkuu.
Pleksin eessä, joka oli yleisön ja Daruden välis, oli porukkaa tanssimas ja ottamas kuvii, ja pyytämäs nimmareita. Mä ojensin mun kännykän, mihin kirjotin moikka. Kun ei se puhuu kuitenkaa sielt pystyny. Kirjotti mulle, et heipähei. Sit laitoin, et tulin Suomesta asti kattoo sitä. Ja et vitsi, vitsi, ja voiko saada yhteiskuvan. Se näytti ranteesta niin ku kelloo, et tunnin päästä. No pitihän mun sit jäädä sitä oottelee. Kun olin jo niin kauan oottanu.
Keikan jälkeen menin otattaa sen kuvan, joku turvamies otti sen, ja pitihän nyt nimmarikin pyytää. Muuta en sit kerennykään juttelee, kun joku jo rynni kameroineen yhteiskuvaan sen kaa. Että tota puolta minuuttia varten olin tanssinu kaks ja puol tuntii trancea!! Ei ku kyl mul oli tosi hauskaa!
Ihmettelin koko illan, kun monella baarimikolla ja turvamiehellä oli tikkukaramellit suussa. Mietin et söikö ne niit korvikkeena, jos eivät saaneet polttaa! Ihan ihmeen näköstä... Ulos mennessä ovella oli sit yks tyyppi jakamas kaikil asiakkaillekin tikkarit! Oliko joku baarin oma tapa!?
Kotona olin kolmen aikaan yöllä. Ekan kerran kävelin tääl yksin yön selässä. No kun oli su-ma välinen yö, ei ollu ketään ees liikkeel.
Täs sit viel pitkän tanssimisen jälkeinen valokuva Daruden kaa. |
|
|
